Influenssarokotteessa on tänä vuonna neljää viruskantaa – rokotteet sisältävät myös apu- ja säilöntäaineita
THL:n mukaan rokotteiden kemikaalijäämät ovat teoreettisia, eikä niistä aiheudu riskejä.
Kaikkien rokotteissa käytettävien aineiden tulee täyttää Euroopan farmakopean kriteerit. Rokotetuotantoa valvotaan tarkasti. Kuva: Jaana KankaanpääMoni on varmasti miettinyt, mitä kaikkea rokotteet sisältävät ja miten ihmeessä voidaan ennustaa, mitä viruskantoja kausi-influenssarokotteen tulee torjua.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo nettisivuillaan hyvin kansantajuisesti rokotteiden sisällöstä ja kehittämisestä.
Influenssarokotetta varten Maailman terveysjärjestö WHO valitsee vuosittain todennäköisimmin leviävät viruskannat. Arvio perustuu eri maista saatuihin seurantatietoihin.
Influenssakaudella 2019–2020 VaxigripTetra ja FluenzTetra -rokotteiden viruskannat ovat:
A/Brisbane/02/2018 (H1N1)pdm09 -kaltainen viruskanta
A/Kansas/14/2017/(H3N2) -kaltainen viruskanta
B/Colorado/06/2017 -kaltainen viruskanta (Victoria-haara)
B/Phuket/3073/2013 -kaltainen viruskanta (Yamagata-haara)
Käytetyt A-viruskannat ovat uusia verrattuna viime vuoden rokotteeseen. Rokote suojaa yhä myös sikainfluenssan jälkeläisvirukselta.
Rokotteet sisältävät vaikuttavia aineita eli antigeeneja ja apuaineita.
Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa antigeenit, jolloin se alkaa tuottaa vasta-aineita.
Antigeenit voivat olla eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia, inaktivoituja eli tapettuja kokonaisia taudinaiheuttajia, pilkottuja taudinaiheuttajia tai toksoideja eli bakteerien myrkkyjä, jotka on tehty vaarattomiksi.
Rokotteiden apuaineet parantavat rokotteen tehoa, säilyvyyttä ja koostumusta.
Apuaineista tärkein on vesi. Lisäksi tehosteaineena käytetään usein jotakin alumiinisuolaa. Jotkut antigeenit tarvitsevat kantajaproteiinin, joka esittelee antigeenin elimistön puolustusjärjestelmälle.
Esimerkiksi viruksen kaltaiset partikkelit eli virosomit voivat toimia kantajina.
Apuaineita voivat olla myös oktosynoli ja polysorbaatit, jotka parantavat antigeenien liukenemista.
Useissa kylmäkuivatuissa rokotteissa on pieniä määriä glyserolia, sakkaroosia, laktoosia, sorbitolia, mannitolia, liivatetta, pilkottua liivatetta tai ihmisen albumiinia. Happamuusasteen ilmaisijana voidaan käyttää fenolipunaa.
Osa rokotteista sisältää säilöntäaineita, joita ovat fenoksietanoli, fenoli ja neomysiini.
Lisäksi rokotteet voivat sisältää valmistuksessa käytettyjen kemikaalien jäämiä. Esimerkiksi taudinaiheuttajien ja niiden myrkkyjen inaktivointiin käytetään formaldehydiä, glutaraldehydiä, tiomersaalia tai setyylitrimetyyliammoniumbromidia.
THL:n mukaan jäämät ovat teoreettisia, eikä niistä aiheudu minkäänlaisia riskejä.
Kaikkien rokotteissa käytettävien aineiden tulee täyttää Euroopan farmakopean kriteerit. Sekä valmistajat että viranomaiset valvovat rokotetuotantoa tarkasti.
Lue lisää: Koronaan etsitään ratkaisua niin malaria- kuin syöpälääkkeistäkin – uusia lääkkeitä testataan potilaille myös Suomessa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
