Sipilä haluaa päätökset liikkeelle
Keskustan puheenjohtaja
Juha Sipilä haluaa Suomelle laajan yhteiskuntasopimuksen heti eduskuntavaalien jälkeen – mieluiten ennen seuraavan hallituksen muodostamista (MT 27.3.).
Yhteiskuntasopimus tarkoittaisi, että poliittisilla päättäjillä ja keskeisillä työmarkkina- ja etujärjestöillä olisi yhteinen näkemys toimista talouden pelastamiseksi. Se loisi vahvan pohjan uudelle hallitukselle.
Käytännössä kyse on Suomen kilpailukyvyn palauttamisesta. Työmarkkinajärjestöjä tarvitaan, koska uudistukset koskevat myös työelämän pelisääntöjä.
Puheet yhteiskuntasopimuksesta ovat lisääntyneet sitä mukaa, kun talouden tunnusluvut ovat synkentyneet. Myös väistyvän hallituksen epäonnistumiset ovat taustalla. Puoluejohtajista laajan sopimisen tarvetta on korostanut eniten Sipilä.
Yhteiskuntasopimuksen esikuvana pidetään vuoden 1977 Korpilammen kokousta. Korpilammen henkeen vedottiin myös vuonna 1991 päälle kaatuvassa lamassa.
Porvarihallituksen pääministeri Esko Aho (kesk.) pyysi tuolloin SDP:n entisen puheenjohtajan ja pääministerin Kalevi Sorsan räätälöimään yhteiskuntasopimusta. Valmis sopimus kaatui vahvojen ammattiliittojen vastustukseen.
Kun sopimusta ei syntynyt, Suomi ajautui pakkodevalvaatioon ja markan kelluttamiseen. Markan arvosta hävisi kolmannes, vienti alkoi taas vetää, mutta valuuttavelkaiset joutuivat suuriin vaikeuksiin.
Suomi on nyt vastaavassa tilanteessa kuin 1990-luvulle tultaessa. Euromaa ei voi
kuitenkaan palauttaa kilpailukykyään devalvoimalla.
Suomi tarvitsee suuria päätöksiä varsin nopealla aikataululla.
Juha Sipilää pidetään todennäköisimpänä vaihtoehtona uudeksi pääministeriksi. Siksi on ymmärrettävää, että hän jo nyt hakee konsensusta tulevan hallituksen päätöksille.
Päätöksiä tullaan taas tekemään pakon edessä. Ne eivät ole helppoja. Sitä tuskin on konsensuksen löytäminenkään.
Työnantajien EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoi perjantaina MT:lle pitävänsä Sipilän ehdotusta hyvänä. EK:n mielestä Suomi tarvitsee laajan ohjelman kilpailukyvyn palauttamiseksi, ja järjestö aikoo olla mukana neuvotteluissa.
Palkansaajajärjestö SAK on odotetusti nihkeämpi. Järjestön johdossa aiotaan ensin katsoa vaalitulos ja tulla sitten neuvotteluihin, jos kutsu tulee.
Mahdolliset neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta käydään perinteisen kolmikannan sijasta vähintäänkin ”viisikannassa”. Mukaan kutsuttaisiin myös tuottajien MTK sekä Suomen Yrittäjät. Ne myös osallistuisivat varmasti.
Puolueista ja järjestöistä riippumatta suomalaiset ovat jo loppuun asti kyllästyneitä päättämättömyyteen. Maan velkaantumiselle ja kasvavalle työttömyydelle on yksinkertaisesti tehtävä jotakin.
Odotukset kohdistuvat vaalien jälkeen vallan ottaviin päättäjiin. Tämä luo niin puolue- kuin järjestöjohtajillekin paineita etsiä ja myös löytää ratkaisuja.
Puolueet ovat yhdessä Valtioneuvoston kanslian kanssa valmistelleet jo reilun vuoden ajan uutta mallia hallitusohjelman laatimiseen ja päätöksentekoon. Ohjelmassaan hallitus
sopisi ehkä vain 3–5 avaintavoitteesta, joihin sen kaikki päätöksenteko myöhemmin perustuisi.
Tavoitteet tulevat koskemaan ainakin työllisyyttä, talouskasvua, julkisen talouden tasapainoa ja yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä.
Kansa kestää kovaakin aikaa, jos suunta on parempaan. Yhteisymmärrys muutosten tarpeesta on tärkeää riippumatta siitä, mitkä puolueet lopulta hallituksessa istuvat.
Vaikeat päätökset tehdään taas
pakon edessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
