huidunperä Kunnilla vaalitja ongelmansa
Maamme 330 kunnassa valmistaudutaan nyt kunnallisvaaleihin. Ehdokkaat ovat tiedossa, ja media pohtii, miten poliittiset puolueet menestyvät vaaleissa.
Nyt ollaan erityisen vakavia ja totisia omassa politiikassa, jopa yrmeitä. Huumoria ei ole tapana viljellä entisten vuosikymmenten tapaan.
Aikakauslehdistämme Talouselämä on julkaissut vaalinumeron ja on näyttävästi ja rajunpuoleisestikin välittänyt tilastotietojen avulla kuvaa kuntiemme nykytilasta.
Kuntia on meillä 330. Julkisuudessa on pitkään julistettu, että niiden lukumäärää on rajusti karsittava. On luotava suurkuntia. Kokoomus on antanut ymmärtää, että kuntien lukumäärä on syytä supistaa jopa seitsemäänkymmeneen.
Uutinen on herättänyt kunnissa laajaa vastarintaa.
Monet miettivät, vaikuttaako kuntien lukumäärän supistamishanke jo lähestyviin vaaleihinkin. Kaihtavatko äänestäjät kenties äänen antamista niille tahoille, joiden tietävät olevan suurten kuntaliitosten puolesta pienempiä kuntia vastaan?
Erityisen mielenkiintoinen on Talouselämä-lehden numero senkin vuoksi, että se on laajoin tilastoin palstoillaan selvittänyt kuntiemme taloudellista nykytilaa.
Valtiovarainministeriöltä lehti on saanut käyttöönsä toistaiseksi julkaisemattomat laskelmat, jotka on laadittu kuntauudistusta valmistelevalle virkamiesryhmälle.
Niiden mukaan maamme 330 kunnasta 120 hoitaa taloutensa siedettävästi.
Lehden rapakunniksi kutsumia kuntia on meillä siten kaksisataa. Näistä 41 kuntaa on valtiovarainministeriön mukaan täysin elinkelvottomia, ja kahdeksan niistä on jo vuonna 2013 kuntaliitoksen tarpeessa.
Näiden kriisikuntien nimet lehti julkaisee ja selvittää samalla, mitkä ovat kunkin taloudelliset ongelmat.
Isot velat ja alijäämäinen tase on yli kahdellakymmenellä kunnalla. Kireä verotus ja pieni omavaraisuus on kohtalona kaikilla muutamaa harvaa lukuun ottamatta. Huono velanmaksukyky rasittaa näistä 27 kuntaa.
Kunta todetaan elinkelvottomaksi, mikäli sen taseessa alijäämä nousee yli 500 euron kuntalaista kohti ja mikäli kuntatalous on ollut alijäämäinen kahden tilikauden ajan.
Todetaan, että mitä kauemmin kunnan talous on ollut kuralla, sitä kehnommin kunnanvaltuutetut ovat tehtäväänsä hoitaneet.
On sitten myös kaksi muuta vaikeaksi katsottavaa kuntaryhmää.
Ryhmään nimeltä ”suuret ja surkeat” lehti on sijoittanut 13 kuntaa, joissa asukasluku nousee yli 30 000:n. Niissä kärsitään vähintään kolme vuotta kestäneiden talousongelmien seurauksia.
Etenkin huono velanmaksukyky rasittaa näitä kuntia lukuun ottamatta Kajaania ja Rovaniemeä. Erikoista on, että tässä ryhmässä Kokkola, joka on nykyisen valtiovarainministerimme oma kotikunta, on lehden mukaan talousluvuiltaan ”yksi Suomen kaikkein surkeimmista kunnista”.
Talouselämä mainitsee numerossaan lisäksi nimeltä myös peräti 148 alle 30 000 asukkaan kuntaa, joille lehti on antanut nimeksi ”rapakunta”. Näillä on pitkäkestoisia talousvaikeuksia, mutta ne eivät toistaiseksi vielä täytä kriisikunnan tunnusmerkkejä.
Lukijaa kiinnostaa, kun näiden ”varuillaan olevien” kuntien joukossa on uudempien kaupunkiemme rinnalla eräitä vanhoja, perinteisiäkin kaupunkejamme. Niitä ovat muun muassa Hamina, Iisalmi, Kristiinankaupunki, Naantali, Tornio ja Uusikaupunki.
Hallituksemme ei lähestyvien kuntavaalien vuoksi ole jatkanut julkisuudessa kuntauudistuksen käsittelyään. Talouselämä-lehden mukaan sillä lie kuitenkin edelleen tavoitteena sadan kunnan itsenäisyyden lopettaminen.
Ilmeisesti valtio luo mekanismin, jolla hanke toteutetaan. Lehden mukaan pakkoa ei tultane soveltamaan, mutta kylläkin puolipakkoa ja velvoitteita.
Kuntien on säilyäkseen täytettävä tietyt, palvelu-, väestöpohja- ja työpaikka- ynnä yhdyskuntarakennekriteerit.
Lieneekö niin, että Talouselämän julistuksen seurauksena kuntien vaaliuurnilla ollaan tavallista harkitsevampia? Haluttaneen äänestää niin, että hyväksi katsotun valtuutetun valinnan ohessa tähdätään samalla kotikunnan talouspuolen myönteiseen kehittäjään?
Niin me pohdimme Huidunperällä, kun tiedot yllättävän suurista Pohjanmaan kuntien tulvavahingoista tulivat.
Tulvat turmelivat kuntalaisten taloja, asuntoja ja veivät viljelijöiltä vuoden tulot. Viivyttelemättä on yhteiskuntamme nyt syytä auttaa luonnon kovasti koettelemia kuntia ja asukkaitaan.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
