Arto Satonen myöntää, ettei rahastointia olekaan – uskoo silti, ettei Yle-veroa tarvitse nostaa

Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) korjaa väärinkäsityksen, joka laskennallisesta Yle-veron ylijäämästä on syntynyt. Kuva: Jarkko Sirkiä

Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen korjaa aiempaa lausuntoaan Maaseudun Tulevaisuudelle. Satonen arvioi MT:n haastattelussa 14. tammikuuta, että Yle-veron nostamiseen ei ole painetta. Tuolloin hän arveli, että aiempien vuosien Yle-veron rahastointi kattaa tulevien vuosien menotarpeet. Näin ei kuitenkaan ole.

Asian nosti esiin Talouselämä-lehti (TE 20.1.2022), joka aiemmin nosti uutisoinnissaan esiin Yle-veron nousupaineen ja kertoi, että rahastointia ei ole tehty. Satonen kiisti asian Maaseudun Tulevaisuudelle, mutta joutuu nyt myöntämään Talouselämän uutisoinnin oikeaksi.

Myös Ylen talousjohtajan Maisa Hyrkkäsen Ylen verkkosivuilla julkaistu kirjoitus joutuu uuteen valoon. Tekstissä Hyrkkänen toi esiin aiempina vuosina Yle-veroilla kerätyn "ylijäämän".

Konkreettista ylijäämää ei kuitenkaan ole Ylen taseessa, korjaa myös Satonen.

"Se on väärin. Sinne (Ylelle) on kerätty enemmän rahaa kuin Yle on käyttänyt, mutta sitä ei ole rahastoitu, vaan valtio on käyttänyt (varat) johonkin muuhun. Mihin, se pitäisi kysyä valtiovarainministeriöstä", Satonen vastaa MT:lle.

Ylijäämä on siis ollut laskennallinen, ja rahat on jo käytetty.

Satonen myöntää väärinkäsityksen.

Tarvetta Yle-veron nostamiseen ei Satosen mukaan jatkossa kuitenkaan ole:

"Koska lakiin on kirjattu, että Yle-veron pitäisi seurata summaa, joka Ylelle erillisellä päätöksellä vuosittain maksetaan. Se oli lausunnossani väärin, että (käytön ylittäneet) varat olisi rahastoitu", Satonen selittää.

Pidemmällä aikavälillä Yle-veron kertymän ja Ylelle annettujen varojen pitäisi seurata toisiaan.

"Jos jonain vuotena summa ylittää kerätyn, sen ei pitäisi automaattisesti johtaa siihen, että veroa korotettaisiin. Totta kai silloin jonain vuotena voi olla niin, että (Yle-veroa) kerätään vähemmän."

Satonen painottaa, että on kaksi eri asiaa: laki, jonka perusteella kerätään Ylelle rahaa sekä laki, jonka perusteella Ylelle myönnetään rahaa.

Nyt Ylen käytön ylitse verolla kerätty raha on mennyt valtion menojen tilkkeeksi.

"Yhtä lailla on myös mahdollista toisin päin: jos jonain vuonna kerätään vähemmän, ero voidaan tilkkiä. Laki lähtee siitä, että pitkässä juoksussa (menot ja tulot) menevät tasan", Satonen päättelee.

Yle-veron kohtalo jää siis poliittisten päätöksentekijöiden arvioinnin varaan. Vasta tulevaisuudessa nähdään, pitääkö Satosen toiveikkuus paikkaansa.

Valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten tehtävänä on Satosen mukaan seurata, että järjestelmät menevät päittäin vuosien aikana.

Jos tulot jäävät pysyvästi alle Ylen menojen, "silloin pitää hälytyskellojen soida ja menoja vähentää tai veroa korottaa".

Tässä vaiheessa tilanne ei vielä edellytä kumpaakaan.

Henkilön yleisradiovero on 0–163 euroa vuodessa tuloista riippuen. Veroa maksetaan 2,5 prosenttia 14 000 euroa ylittävistä yhteenlasketuista puhtaista ansio- ja pääomatuloista.

Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Juhapekka Ristola vahvistaa lausunnossaan Talouselämälle, että Yleisradioverolla kerätty rahamäärä menee vuosittain sellaisenaan ja yleiskatteellisena valtion tulo- ja menoarvioon, eli valtion pohjattomaan kassaan.

Lue lisää:

Hallintoneuvoston Satonen: "Yle-veron nostamiseen ei ole painetta"