Maanparannusvaikutus häviää, kun liete poltetaan

Mika Saariaho (vas.) ja Juhani Anhava katsovat, että suomalaiset voisivat olla fosforin kierrätyksen etujoukoissa. Se kuitenkin vaatii laajaa yhteistyötä vesi- ja energiasektorin, maatalouden, lannoiteteollisuuden ja lainsäätäjän kesken. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtavan asiantuntijan Jyrki Laitisen mielestä lietteen poltolle ei ole Suomessa muuta estettä kuin asenteet.

Suomessa jätevesilietettä mädätetään ja kompostoidaan, mutta Keski-Euroopassa polttoa käytetään Laitisen mukaan paljon.

”Kompostoinnissa ja mädätyksessä saadaan myös maanparannusainetta”, hän sanoo.

Polttamisen eduksi Laitinen mainitsee sen, että laitos ei tarvitse yhtä paljon tilaa kuin esimerkiksi kompostoitaessa. Energiaa polttamisessa sen sijaan kuluu enemmän. Ennen polttoa liete on vielä kuivattava.

Poltossa lietteen orgaaniset haitta-aineet tuhoutuvat, Laitinen kertoo. Siinä oleva fosfori myös muuttuu kasveille parempaan muotoon.

Jätevesilietteessä fosfori on sitoutunut vedenpuhdistuksessa käytettyihin saostuskemikaaleihin eikä ole kasveille käyttökelpoisimmassa muodossa. Laitisen mukaan asiantuntijapiireissä kiistellään siitä, kuinka paljon fosforia voitaisiin saada lietteestä käyttöön.

MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan lietteen poltto on soveltuva keino siihen asti, kunnes uusia lietteen puhdistustekniikoita otetaan käyttöön.

Polton ongelmaksi hän mainitsee maanparannusaineena toimivan orgaanisen aineksen häviämisen.

”Kannattaisi panostaa ravinnekierrätykseen niin, ettei menetettäisi orgaanista ainesta”, Pietola sanoo.

Pietola korostaa ruuantuotannon turvallisuutta. Hänen mukaansa suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden teknologia ei ole vielä riittävän kehittynyttä, jotta lietettä voitaisiin sellaisenaan hyödyntää pelloilla.

Jätevesilietteessä huolena on siinä olevat orgaaniset haitta-aineet ja lääkejäämät.

”Nykyiset puhdistuslaitokset eivät poista haitta-aineita. Niiden pitää alkaa investoida orgaanisten haitta-aineiden puhdistusteknologiaan,” Pietola sanoo.

Tulevaisuudessa koko yhdyskuntajätteen keruujärjestelmä pitää Pietolan mukaan miettiä uudelleen, jotta ravinteet saadaan mahdollisimman hyvin talteen.

MIINA RAUTIAINEN

Avaa artikkelin PDF