Lait muuttuvat hitaasti, asenteet hitaammin
KOLUMNI: LAURA IHALAINEN
Toissa viikolla kävi ilmi, että metsäyhtiön
edustaja kieltäytyi ottamasta teekkarin
työhakemusta vastaan vedoten siihen, että hakija on nainen. Tapaus herätti runsaasti muistoja metsänhoitajakollegoissa.
Opintojen alkutaipaleella kävimme tutustumassa metsäfirmoihin. Ensimmäinen
tilaisuus avattiin muistuttamalla, että
”tytöt, sinne metsään on sitten turha tulla minihameessa säntäilemään”. On kehotettu vaihtamaan alaa ja pyydetty kammarin puolelle. Jokainen kerta oli turhauttava, märkä rätti päin naamaa, mutta ei kukaan onneksi sen vuoksi heittänyt kirvestä
kaivoon.
Tapauksilla on vissi ero, vaikka ne perustuvat samaan sukupuolisen vallan väärinkäyttöön. Teekkarilla nousi uratie (hetkellisesti) pystyyn, me silloiset metsäylioppilaat jatkoimme opintojamme vähättelystä huolimatta. Syrjintä on laitonta, vähättely ala-arvoista käytöstä. Ensimmäinen tekee teekkarista työttömän, toinen vain puhujasta naurettavan.
Feministiset liikkeet syntyivät aikoinaan todelliseen tarpeeseen. Liikkeitä oli niin lauhkeita kuin vihaisiakin, mutta tavoite oli yhteinen: samat oikeudet kaikille. Koulutus, äänioikeus sekä oikeus päättää avioliitosta,
lapsiluvusta, rahan tienaamisesta ja sen käytöstä. Sanalla sanoen ihmisoikeudet.
Sitä tietä on kuljettu pitkälle. Suuressa osassa maailmaa ihmisoikeuksista saati
yhtäläisistä oikeuksista ei voi edes uneksia. Vaikka meilläkin tunnetusti naisen eurosta
puuttuu palanen, naisilla ja miehillä on
samat mahdollisuudet kouluttautua unelmiensa ammattiin – tai olla kouluttautumatta yhtään mihinkään.
Miksi se ei riitä? Useampi liike on ryhtynyt
aktiivisesti vastustamaan feminismiä miesasian nimissä. Miksi pitää olla kiinnostunut naisten vajaasta palkkapussista, kun yhä useampi mies syrjäytyy, joutuu tappeluun tai joutuu ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle, niissä pohditaan. Kysyjä sotkeutuu samaan lankaan kuin syrjinnän ja
vähättelyn niputtaja.
Yhtäläiset oikeudet eivät toteudu, jos toinen saa toista pienempää palkkaa
samasta työstä sukupuolen perusteella. Syöksykierteeseen sen sijaan voi joutua
aivan muista syistä. Työttömyys ei yleensä johdu sukupuolisesta syrjinnästä, vaikka taantuma kurittaisikin miesvaltaisia teollisuusyrityksiä. Sairaudet eivät pääsääntöisesti valikoi joukosta miehiä. Toki sivuraiteelle voi joutua mies, joka on hävinnyt huoltajuuskiistan ja menettänyt lapsensa. Tilastojen mukaan yksinhuoltajuus määrätään lähes aina äidille. Epätasa-arvoa sekin.
Tasa-arvo lisää kaikkien hyvää. Siinä ei ole vastapuolia. Palkkaeroja voidaan hyvin tasoittaa samalla, kun ryhdistetään huoltajuuskiistojen tasavertaisuutta. Kotihoidon tuen jakaminen puolisoiden kesken voi kulkea käsi kädessä asevelvollisuuden tasa-
arvoistamisen kanssa.
Lakien muuttaminen vaatii monta käsittelyä, lausuntokierrosta ja äänestystä. Ne muuttuvat silti nopeammin kuin asenteet. Teekkarin puhelimessa torpannut rekrytoija
tuskin tekee samaa virhettä toistamiseen, mutta ei nainen hänen seulaansa haastattelussa silti läpäise. Minihamemieskään tuskin on oivaltanut, että jos joku ei osaa pukeutua tai lukea karttaa, vika on korvien välissä, ei jalkojen.
Jos joku
ei osaa
pukeutua tai lukea karttaa, vika on
korvien
välissä,
ei jalkojen.
laura.ihalainen@mt1.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
