Leuto talvi rasittaa kasveja ja altistaa eläimiä taudeille – valkoisesta talviväristäkin voi nyt olla vain haittaa

Riekko pyrkii suojautumaan pedoilta valkoisella höyhenpeitteellään. Paljaita puita vasten se kuitenkin loistaa näkyvästi. Kuva: Kari Lindholm

Lumen ja jään puute heikentää elinmahdollisuuksia etenkin sellaisilta lajeilta, jotka tarvitsevat lumen antamaa suojaa pakkasia ja lämpötilanvaihteluita vastaan. Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että esimerkiksi mustikka ja kanerva tarvitsevat suojaa kovilla pakkasilla. Lauhaa ne kyllä kestävät.

"Pahinta lumettomissa talvissa ovat suuret lämpötilavaihtelut. Lämmin jakso herättää kasvit kasvamaan, mutta pakkasen tullessa niiden kasvuun lähteneet osat kuolevat. On vararavintojen tuhlausta kasvattaa silmuja, jotka menehtyvät jatkuvasti pakkasiin."

Luonto kestää hyvin yhden tai parikin huonoa talvea. Monilla kasveilla on siemenpankki, jonka turvin syntyy uusia kasveja. Moni kasvi selviää myös maanalaisen juurakkonsa avulla.

Pitkäikäisten eläinlajien populaatiot selviävät ajoittaisista jälkeläistuoton tappioista, mutta pidemmällä aikavälillä kanta alkaa laskea, jos poikasia ei synny.

Lumettomuus haittaa erityisesti eläimiä, joilla on valkoinen talviasu. Esimerkiksi metsäjänis ja riekko pyrkivät suojautumaan pedoilta. Lumikkoa talviasu puolestaan auttaa saalistuksessa. Mustaa maata vasten valkoinen turkki toimii juuri päinvastoin.

Lumen puute voi haitata myös talvehtivia hyönteisiä.

Intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo, että leuto ja kostea talvisää altistaa lintuja taudeille ja loisille. Esimerkiksi viherpeippoihin iskenyt trichomonas-alkueläin kuolee pakkasessa. Plussakeleillä tauti jyllää ja leviää herkästi ruokintapaikoilla.

Jotkut linnut hyötyvät leutoudesta. Esimerkiksi isokoskelo, telkkä ja laulujoutsen pystyvät talvehtimaan jääpeitteen puuttumisen takia rannikkoalueillamme. Myös useat pikkulinnut, kuten hippiäinen ja puukiipijä saattavat pysyä paremmin hengissä löytäessään paljailta puunrungoilta hyönteisravintoa.

Talvien leudontuminen on muuttanut jo linnustoa. Eteläiset lajit ovat levittäytyneet pohjoiseen ja pohjoiset lajit vetäytyneet yhä ylemmäs.

Leudot talvet voivat edesauttaa monien vieraslajien leviämistä. Toisaalta ajoittainen pakkanen ilman lumen suojaa haittaa myös vieraslajien talvehtimista.

Lumettomuudesta hyötyvät ainakin Etelä-Suomessa riesana käyskentelevät city-kanit. Ravintoa löytyy helpommin, eikä talvikuolleisuus ole niin suurta. Yle uutisoi myös lehtokotiloiden liikehtimisestä keskellä tammikuuta. Mikäli leuto sää jatkuu, puutarhatuhot voivat aikaistua.

Jäättömien talvien yleistyminen ja jääjaksojen lyheneminen näkyy hiljalleen myös merenrantaluonnossa etenkin etelärannikolla, jossa keväinen jäiden lähtö siivoaa rannat sinne kertyneistä ruo’oista ja rihmalevistä. Sula maa ja talvisateet lisäävät ravinteiden valumista vesistöihin.

Tutkijat pelkäävät, että talvien lauhtuminen johtaa suuriin muutoksiin ekosysteemeissä ja heikentää monien lajien elinmahdollisuuksia.

Lue myös:

Jäiden ja lumen puute voi tappaa suuren osan saimaannorpan kuuteista

Karhut ovat talviunilla normaaliin tapaan – osa otsoista nukkuu kuusten alla ilman lumen suojaa