Tutkija suosittaa maakunnille verotusoikeutta
Kaksikamarinen maakunta-valtuusto ja eduskunta vahvistaisivat alueiden päätös-valtaa omissa asioissaan jaliittovaltiomallilisäisi koko maan kilpailukykyä,katsoo KimmoSaarikko. Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen valtiorakenteen uudistamiselle on sekä sosiaalinen että taloudellinen tilaus. Se ratkaisisi kerralla monta ongelmaa ja kääntäisi Suomen kasvu-uralle, sanoo valtiotieteen maisteri ja Ylen entinen suunnittelupäällikkö Kimmo Saarikko.
Hän esittää maahan reipasta hallintoremonttia ja perustaa näkemyksensä tekemiinsä havaintoihin: vertailuun Ruotsiin ja viime kesänä maakuntien johtohenkilöille tekemäänsä kyselyyn.
Maakuntavaltuustojen johtajat ja maakuntajohtajat katsoivat, että jos kuntauudistuksessa ei synny vahvoja peruskuntia, aluehallintoa pitää vahvistaa ja sille antaa enemmän tehtäviä ja päätösvaltaa.
Niitä olisivat sosiaali- ja terveyspalvelut, työvoima-asiat, ammattikoulut ja lukiot, kaavoitus ja maankäyttö, elinkeinot, energia, aluekehitys- ja EU-asiat, luonnonvarat ja liikenne sekä palo- ja pelastustoimi.
Jopa työehtosopimukset voitaisiin solmia maakuntatasolla paikallisen ja valtakunnallisen sopimisen sijaan.
Jos taas tehtävät säilyisivät nykyisenlaisina, valtaakaan ei tarvittaisi alueilla lisää. Nykyisin maakuntaliitot päättävät lähinnä maakuntakaavasta ja ovat ideoimassa maakunnan kehittämistä.
Maakuntien johtoporras uskoo, että alueiden isompi valta lisäisi yritystoimintaa, tuottavuutta, kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä parantaisi julkisia palveluita.
Vastaavasti julkisia voimavaroja syövä nykyisenlainen ”yhteensovittaminen” vähenisi.
Saarikon johtopäätös on, että valtiorakenne vaikuttaa maan kilpailukykyyn ja että Suomen kaltainen yhtenäisvaltio tuottaa jopa epävarmuutta alueellisesti.
Nyt asioita katsotaan liian valtio-, kunta- ja Helsinki-keskeisesti, vaikka maakunnissa kaivattaisiin paikallista näkemystä ja päätäntävaltaa. Esimerkiksi ravintoloiden aukioloajoista päättämällä yksi ministeri voi vaikeuttaa turisti-Suomen liiketoimintaa, Saarikko suomii.
Maakuntien vastauksista näkee, että maakuntahallinnossa olisi paljon yrittäjähenkisyyttä, tuloshakuisuutta ja osaamista.
Saarikko kaipaa Suomeen suorilla vaaleilla maakuntiin valittavia kaksikamarisia valtuustoja, joissa kuntien edustajat muodostaisivat ylähuoneet.
Kun maakuntiin yhdistettäisiin myös alueellinen valtionhallinto, saataisiin toiminta- ja kustannushyötyjä eikä esimerkiksi erillisiä sote-alueita tarvittaisi.
Myös eduskunnasta pitäisi tehdä kaksikamarinen niin, että ylähuone koostuisi maakuntien edustajista.
Maakuntien pitäisi saada Saarikon mielestä myös verotusoikeus, sillä siitä hyötyisi koko kansantalous.
Ruotsi sai esimerkiksi Luulajaan Facebookin palvelinkeskuksen. Maa verottaa konesaleja kevyemmin kuin Suomi, joka rinnastaa niiden sähkön käytön kotitaloussähköön.
Myös paperiteollisuus laskee tarkasti tehtaidensa sijaintipaikat. Siksi maakunnan pitäisi voida päättää elinkeinojen verotuksesta.
”Vain maakuntatasolla on mahdollista luoda kilpailukykyä erikoistumalla ja saada investointien virta kääntymään kohti Suomea”, Saarikko sanoo.
Tuoreimpana esimerkkinä hän mainitsee STX-telakan, jossa kuusi pääkaupunkiseudulta olevaa ministeriä kahdeksasta päätti evätä lainan. Varsinais-Suomi olisi voinut ottaa telakan rahoituksen hoitaakseen, jos maakunnalla olisi siihen resursseja, hän uskoo.
”Ruotsissa aktiiviset maakunnat ovat onnistuneet haalimaan maahan Pohjoismaihin tehdyistä yhdysvaltalaissijoituksista 90 prosentin siivun.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
