Kilpailulaki on mörkö lihayritysten yhteistyölle
Lihatalojen yhdistymisen eduista keskustellaan lihaosuuskuntien keskuudessa. Kilpailuviranomaiset seuraavat liha-alan yhteistyötä.
Liha-Finlandiasta, valtakunnallisesta lihaosuuskunnasta maidon ja Valion malliin, on puhuttu vuosikymmenet. Kuva: Jarkko SirkiäLihantuottajien ahdinko on lisännyt keskustelua, miksi tuottajien omistamat lihayritykset Atria ja HK-Scan eivät tee tilanteen korjaamiseksi yhteistyötä. Lihataloissa äänivaltaa käyttävien osuuskuntien puheenjohtajien vastaukset tiivistyvät yhteen sanaan: kilpailulaki.
Itikan hallituksen puheenjohtaja Esa Kaarto vastaa kysyjille olevansa asiasta periaatteessa samaa mieltä. Käytännössä esteeksi tulee kilpailulaki, hän jatkaa.
Lihakunnan Jyrki Rantsin ja LSO:n Matti Murron pohdinnat tyssäävät myös samaan asiaan.
Aivan yhteistyöttä lihatalot eivät ole. Niiden kalkkunaketjun alkupää on yhteinen.
Kilpailu- ja kuluttajavirastosta vahvistetaan, että siellä ollaan kiinnostuneita, jos isot lihatalot fuusioituvat. Sama pätee hankintayhteistyöhön. Tosin varmasti viranomaisen kanta tiedetään vasta, jos asia tulee oikeasti tutkittavaksi.
"Aika hankala on nähdä, että tehokkuuden edut olisivat suuremmat kuin haitat kilpailulle", sanoo Jarno Sukanen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen arvelee tehostamisen varaa olevan eniten teurastuksessa. Samaa mieltä ovat osuuskuntien edustajat. Hankinnassa ei nähdä yhtä suuria tehostamismahdollisuuksia.
MTK:n toinen puheenjohtaja Mauno Ylinen kiirehtii ratkaisuja, joilla lihantuottajien asemaa helpotettaisiin. Hän vaatii lihatalojen luottamushenkilöitä ottamaan asian vakavasti.
Toisen vaatimuksen Ylinen lähettää poliitikoille ja kilpailuviranomaisille: lakia tai sen tulkintaa pitää muuttaa, jotta Suomen lihatalot pystyvät vastaamaan tuontikilpailuun.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
