Sote-uudistukseen tarvitaan kestävä ratkaisu
Suomen talousnäkymät ja ennusteet tulevaisuudesta ovat niin synkät, että pikkupolitikoinnin sijaan jotain suurta pitäisi tehdä. Kaikki tietävät tulevasta kestävyysvajeesta, jota ei täytetä sote- ja kuntarajoja rukkaamalla.
Tuleva kriisi pitäisi nähdä niin vakavana, että hallitus ja oppositio sekä työmarkkinajärjestöt voisivat kaavaillussa ”Korpilammessa” sopia merkittävistä ratkaisuista suomalaisten elintason ja hyvinvoinnin pelastamiseksi.
Ehdotan kansalaisten henkilökohtaista sairausvakuus- ja terveydenylläpitojärjestelmää, jota valtio hallinnoi. Sen periaatteena olisi, että julkishallinto maksaisi tietyn osuuden, esimerkiksi puolet, kansalaisten sairauskuluista. Kansalainen voisi vakuuttaa itseään lisää, ei rahalla vaan hoitamalla terveyttään.
Bonusta tuleviin sairauskuluihin voisi kerryttää kuntoilulla, painonhallinnalla, terveellisellä ruoalla, tupakoimattomuudella ja päihteettömyydellä. Terveyttä tukevilla elintavoilla kansalainen voisi alentaa tulevia sairauskulujaan, niin että hänen maksettavakseen ei jäisi sen enempää kuin nykysysteemissäkään.
Terveellisten elintapojen osoittaminen ja mittaaminen aiheuttaa hiukan pähkäilyä mutta on ratkaistavissa.
Käytetäänhän autojakin katsastuksessa, joten sairausmaksujen minimointia tavoitteleva kansalainen voisi käydä terveyskatsastuksissa määrävälein.
Työelämässäkin hänelle voitaisiin myöntää terveysvapaita sairauspäivien sijaan.
On selvää, että tällaista ehdotusta vastaan esitetään tuhat syytä, miksei sitä voisi toteuttaa. On kuitenkin paljon enemmän syitä, miksi se tulisi toteuttaa. Niistä tärkein on se, että nykysysteemillä Suomi on umpikujassa ja hyvinvointivaltio menetetään.
Vastuuta kantavilta päättäjiltä tarvitaan nyt rohkeutta tehdä radikaaleiltakin tuntuvia ratkaisuja. Esityksen läpimenoa helpottaisi se, että tämä järjestelmä säädettäisiin alkamaan esimerkiksi alle 40-vuotiaista, joilla on vielä mahdollisuudet muuttaa elintapojaan ajoissa.
Yllä kuvatun ehdotuksen toteuttaminen pienentäisi merkittävästi yhteiskunnan kuluja ja täyttäisi kestävyysvajetta. Parhainta siinä olisi kuitenkin se, että yksittäisen kansalaisen elämänlaatu ja hyvinvointi nousisi kohisten – aivan ilmaiseksi.
Jouko Tikkanen
Sipoo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
