”Leikkaukset riittävät, traktorit liikkeelle”
Itsekin tukineuvontaa antava vihtiläinen Jaana Sohlman peräsi MTK-Uusimaan kokouksessa selvempiä sääntöjä ympäristötuen perusteisiin esimerkiksi luonnonhoitopeltojen osalta.”On pakotettu laittamaan raksi ruutuun, ehtoja ei ole pystytty noudattamaan ja tuki on peritty takaisin. Tällaisen edessä on tosi voimaton. Ei enää tällaista sähläystä!” Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHYVINKÄÄ (MT)
MTK-Uusimaa piti syyskokoustaan viime keskiviikkona Hyvinkäällä naisen, mäntsäläläisen Arja Seppälän johdolla.
Kokousväki kaipasi lisää palkkaa, vähemmän vahtimista ja edes neuvonnallisuutta valvontoihin.
Vihtiläinen Jaakko Kuismanen oli sitä mieltä, ettei viljelijöiden tulotilanne ole tyydyttävä.
”Hallitus on pyyhkinyt MTK:lla pöytää. Muut ammattiryhmät puhuvat palkankorotuksista, mutta meille puhutaan vuosikymmenestä toiseen siitä, paljonko leikataan ja annetaan lisää töitä. Meillä pitäisi olla etujärjestö eikä matkatoimisto”, Kuismanen sanoi viitaten järjestön Viron-matkoihin.
”Meidän pitää saada lisää palkkaa! Pitäisi kovistella, antaa tukkapöllyä ja laittaa nyt traktorit liikkeelle Helsingin puoleen!”
”Hallitus on toiminut ala-arvoisesti: leikannut, säästänyt ja karsinut joka ikisessä käänteessä”, liiton puheenjohtaja, nurmijärveläinen Kallepekka Toivonen arvioi.
”EU antaisi enemmän maksuvalmiuksia kuin Suomi, mutta miten nämä leikkaukset saadaan kuriin?” Tapani Koskela Porvoosta ihmetteli.
”Olemme riippuvaisia valtiontaloudesta. Ei ole realismia, että kun terveyspalvelusta leikataan, me saisimme lisää rahaa”, tilaisuudessa puhunut SLC:n toiminnanjohtaja Johan Åberg vastasi.
Åbergin mukaan tasapainossa alueiden ja tuotantosuuntien välillä on onnistuttu: isoja eroja ei synny.
Etelä-Suomessa tuet pysyvät lähes ennallaan, sillä tasoja justeerataan pohjoisen tukien avulla.
Kuulijat vaikuttivat helpottuneilta.
”Aika näyttää, miten pysyvä ja käyttökelpoinen järjestely tämä on. Mutta EU-juristien mukaan tukia on mahdollista maksaa, jos tahtoa ja rahaa on. Ongelmat ovat muualla kuin juridiikassa”, Åberg sanoi.
Tukitasot ja tilakohtaiset vaikutukset ovat kuitenkin yhä auki.
”Aikamoista akrobatiaa, kun rahat vähenevät, mutta kukaan ei häviä”, vihtiläinen Eerikki Viljanen kommentoi.
Åbergista tuloa pitäisi hakea muistakin päistä.
”Tein juuri itse viljakaupat ja hävisin 300 euroa hehtaarilta viime vuoteen verrattuna eli vaikutus on tukia isompi.”
Elintarvikemarkkinat eivät myöskään toimi reilusti pelkkien suositusten varassa. Pienempi ei uskalla nousta vastarintaan koston pelossa.
”En usko kunnollisiin toimitusehtoihin ilman pakottavaa lainsäädäntöä ja sanktioita.”
”Meitä pidetään, että byrokraateilla riittäisi tekemistä. Kun viljelijät ovat vähentyneet, virkamiehet ovat lisääntyneet”, sanoi Timo Pekkala Nurmijärveltä.
”Jos kysyn epäselvää asiaa, maaseutusihteeri soittaa elykeskukseen ja se taas maaseutuvirastoon ja se taas MMM:ään, joka tekee tiukimman tulkinnan, jotta kukaan siinä välissä ei menetä töitään”, totesi myrskyläläinen Elmeri Nieminen.
Kotimaisen byrokratian yhteyttä ruuan hintaan aletaan selvittää ensi vuonna.
Åbergin mukaan viljelijäbyrokratian lisääminen niin monen EU-maan ministereiden ja virkamiehen voimin ihmetyttää.
”Yksi syy on se, että me sovellamme sääntöjä eri tavalla kuin muut. Jos ei niitä noudata, ne eivät ole ongelma.”
Lisää sääntelyä toivoi vihtiläinen Martti Palojärvi, joka kaipasi ohjeistusta hevostallien ratsastusreiteille.
”Tallit pilaavat itse alan mainetta, kun hevoset ratsastavat missä vain.”
Moni nyökytteli.
Liiton johtokuntaan valittiin toimikaudeksi 2014–2016 valittiin jatkamaan Tapani Koskela Porvoosta, Jyri Mela Nummi-Pusulasta, Pekka Nummela Mäntsälästä ja Kallepekka Toivonen Nurmijärveltä.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
