EU:n vihjailemat leikkaukset maatalouden budjettiin ehkä odotettua pienemmät – "Pahimmilta leikkauksilta onnistuttu välttymään"
Tulevassa budjetissa porkkanana voi olla se, kuinka jäsenmaat noudattavat yhteisiä sääntöjä EU:ssa.
EU-rahan saaminen saatetaan sitoa yhteisten periaatteiden noudattamiseen, komissio vihjaa. Kuva: Sanne KatainenEU:n maatalousbudjettiin on odotettavissa noin kuuden prosentin leikkauksia vuosille 2021–2027.
Siten kaikkein suurimmat leikkaukset maatalouden EU-budjettiin on onnistuttu välttämään, Euroopan komission tietolähteet sanovat.
Komission helmikuussa väläyttämät skenaariot maatalouden rahoitusleikkauksiin ovat vaihdelleet 10–30 prosentin välillä nykytasosta.
Komissio julkaisee esityksensä rahoituskehyksestä ensi viikolla. Lopulliseen rahoituskehysratkaisuun pyritään viimeistään 2019 alkuvuonna.
Britannian EU-eron eli Brexitin on arveltu leikkaavan EU:n kokonaisbudjettia noin kahdeksan prosenttia.
Brexitin ja EU:n uusien rahoitushaasteiden, kuten EU:n yhteisen puolustuksen, maahanmuuton ja tutkimuksen, myötä maatalouden rahoitus väistämättä vähenee.
Maatalouden osuus kokonaisbudjetista on lähes 40 prosenttia.
MT:n saamien tietojen mukaan EU-budjetti jäsenmaiden yhteenlasketusta bktl:stä asettuisi noin 1,12–1,18 prosentin välille.
Suomi on näyttänyt varovaisesti vihreää valoa EU-jäsenmaksujen kasvattamiselle, kun taas Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Hollanti ajavat tiukkaa budjettikantaa.
Suomen EU-jäsenmaksu on ollut noin 1,8 miljardia euroa. Jos jäsenmaksukatto nousee prosentista, tulevat jäsenmaksut voivat kohota Suomessa useita satoja miljoonia vuodessa.
Vaikka kuuden prosentin leikkaus maatalouden rahoitukseen on odotettua pienempi, paljon kysymyksiä jää edelleen auki. Huolta herättävät erityisesti maaseudun kehittämiseen kohdistuvat leikkauspaineet.
Ensi viikolla selviääkin muun muassa se, osuvatko maatalousleikkaukset sekä ensimmäiseen että toiseen pilariin.
MT:n saamien vihjeiden mukaan leikkaus suuntautuisi pelkästään ykköspilariin. Kakkospilari pysyisi sen sijaan nykyisellään, mikä on linjassa EU:n uudistuvan maatalouspolitiikan (cap) kanssa.
Komissio on patistanut jäsenmaita lisäämään ympäristötoimiaan tulevassa cap-uudistuksessa.
Ensimmäisestä pilarista rahoitetaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ja toisesta jäsenmaiden omia toimia, kuten ympäristöohjelmia.
Nähtäväksi jää, minkä vuoden tasoon leikkaukset sidotaan, kuinka komissio tasaa jäsenmaiden välisiä tukieroja ja kohdennetaanko rahoitusta yhä enemmän pienille tiloille.
Komissaari Günther Oettinger vahvisti aiemmin Politicolle, että leikkaukset maatalousbudjettiin ovat noin kuusi prosenttia.
Suuria tiloja rokotetaan Oettingerin mukaan leikkaamalla niiden tukia ja asettamalla tukikatto.
Lue myös:
Ministerivaliokunta linjasi: Suomi valmis joustamaan EU-maksuissa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
