Rapistuvat väylät uhkaavatmetsäteollisuuden kasvua
Kurottaja siirtää kuitupuuta junasta Äänekosken tehtaan tarpeisiin. Perusväylänpitoon tarvitaan lisää euroja, jotta metsäteollisuuden toimintaedellytykset turvataan. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoJYVÄSKYLÄ (MT)
Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää investointeja infrastruktuuriin.
Erityisesti alempi tieverkko rapistuu. Tiestön ja vanhojen siltojen kunto alkaa olla paikoittain niin heikko, ettei järeillä metsätyökoneilla enää pääse kulkemaan luonnonvarojen äärelle.
”Jos nykyisellä määrärahalla jatketaan, niin tieverkon korjausvelka kasvaa 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Koko liikenneverkon korjausvelka on jo 2,4 miljardia euroa”, metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes sanoo.
Teiden ja ratojen kriittisen korjausvelan poistaminen vaatisi noin 200 miljoonan euron vuosittaista lisäystä perusväylänpidon menoihin.
Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten välisissä hallitusneuvotteluissa väännetään paraikaa kasaan kipeää neljän miljardin euron suuruista leikkauspakettia.
Suhtautuminen alemman tiestön sekä rataverkon korjausvelan taittamiseen jakaa vaikeassa taloustilanteessa erityisesti keskustaa ja kokoomusta.
Keskustassa maakuntien infran kunnostamiseen suhtaudutaan huomattavasti kokoomusta suopeammin.
”Infrapuolen investoinnit maksavat itsensä nopeasti takaisin. Kun puu, mutta myös maito ja liha alkavat liikkua maakunnissa, kertyy siitä tulovirtoja kansantalouteen”, Remes sanoo.
Samoilla linjoilla on metsäkeskuksen itäisen palvelualueen aluejohtaja Helena Reiman.
”Metsä on Suomelle valtava mahdollisuus. Suurten biotuotetehdashankkeiden potentiaalia ei saisi hukata huonokuntoiseen infraan.”
Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen edustajat esittelivät näkemyksiään metsätalouden tilanteesta ja näkymistä media-aamiaisella Jyväskylässä tiistaina.
Suomalaisten metsien vuosikasvu on voimistunut viime vuosikymmeninä vinhasti.
Kiihtyvän kasvun taustalla on hyvä metsänhoito.
”Suomessa on 1950-luvulta lähtien käytetty kolme miljardia mottia puuta, ja metsien vuosikasvu on vain jatkuvasti noussut. Nämä ovat ihmeellisiä lukuja, jotka kertovat siitä, että käyttämällä puuta puu ei lopu, kunhan huolehditaan metsänhoitotoimista”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Olli Salminen kiteyttää.
Helena Reiman arvioi, että metsien kasvu saavuttaa lakipisteensä arviolta kolmenkymmenen vuoden kuluttua, jatkuen siihen saakka hyvin voimakkaana.
”Olemassa olevien lukujen valossa uskaltaa hyvin sanoa, että kestävä metsätalous osataan Suomessa.”
Markku Remeksen mukaan taimikonhoitoa olisi syytä tehostaa, jotta laajamittaisia hoitorästejä ei pääsisi jatkossa syntymään.
”Taimikonhoidon viivästymisistä seuraa vuosien kasvutappiot. Puunkorjuu harvennusleimikoista on tällöin kalliimpaa, runkojen tilavuus pienenee ja hukkapuun osuus lisääntyy.”
Olennaista on lisätä metsänomistajien tietoutta taimikonhoidon ja ensiharvennusten tärkeydestä. Myös uusia menetelmiä on kehitettävä.
”Istutuksen ja taimikonhoidon koneellistaminen on nykyaikaa”, Remes sanoo.
Jukka Koivula
HELENA REIMAN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
