Petteri Orpo: Maamme turvallisuus ja huoltovarmuus edellyttää elinkelpoista maataloutta

Uutiset|Maatalouspolitiikka

23.11.202208:13

Kolumni

Petteri Orpo

Suomalainen ruoka on tunnetusti maailman puhtaimpien joukossa. Meillä torjunta-aineita ja antibiootteja käytetään maataloudessa huomattavasti muuta Eurooppaa vähemmän. Ruokaturva on korkealla tasolla.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin tuonut synkkiä pilviä kotimaisen maatalouden ylle. Tuotantopanosten kuten polttoaineiden ja lannoitteiden hintojen nousu on heikentänyt maatalouden kannattavuutta ja tuo vaikeuksia viljelijöiden päivittäiseen arkeen. Lisäksi energian hinnan nousu kurittaa kotitalouksien ja teollisuusyritysten lisäksi myös maanviljelijöitä. Kannattavuuskriisi on tosiasia.

Samalla ruoan hinta nousee ja suomalaisilla jää yhä vähemmän tuloja käytettäväksi esimerkiksi laadukkaaseen ruokaan. Joka päivä kolme maatilaa lopettaa toimintansa, ja moni tila on maksuvaikeuksissa. Kuluttajat arvostavat laadukasta kotimaista ruokaa, mutta tuottajilla ei ole pian enää varaa tuottaa sitä kilpailukykyiseen hintaan. Kuluttajahintojen nousu ei myöskään näy suoraan alkutuottajien katteissa.

Elinkelpoinen maatalous on Suomen elinehto. Viimeistään Ukrainan sota on osoittanut meille sen, että ruokaa on saatava riittävissä määrin kotimaasta. Tuontireitit ovat aina haavoittuvaisia kriisin sattuessa. Maamme turvallisuus ja huoltovarmuus edellyttää elinkelpoista maataloutta.

Lyhyen aikavälin kustannuskriisissä on varmistettava, että maatilojen toimintakyky turvataan. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohdennetuilla toimenpiteillä, joilla turvataan energian saatavuus ja tilojen selviäminen maksuvaikeuksissa kriisin yli. Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ehdottanut lannoitteiden tuontirajoitteiden keventämisen harkitsemista, mikä voisi madaltaa lannoitteiden hintoja.

Pidemmällä aikavälillä ainoa mahdollinen polku on se, että yrittäjä saa työstään oikeudenmukaisen hinnan. Maatalouden ja elintarvikeketjun kilpailukykyä on pystyttävä kasvattamaan. Tässä taas ruokavienti on olennaisessa asemassa. Suomen elintarvikeviennin arvo asukasta kohden on EU:n matalimpia. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa, arvo on yli kolminkertainen Suomeen verrattuna. Tanskassa ja Belgiassa jopa kymmenkertainen.

Mikäli Suomen tuottajat pääsisivät paremmin osaksi kansainvälisiä ruokamarkkinoita, auttaisi se ratkaisemaan maatalouden kannattavuuskriisiä. Suomessa kuluttajia on 5,5 miljoonaa, Euroopassa yli 500 miljoonaa. Suomalainen voi on maailman huippuluokkaa, ja siitä pitäisi saada markkinoilla vielä parempi hinta.

Tulevalla hallituskaudella maatalouden kilpailukyky ja ruokaviennin arvon kasvattaminen on nostettava keskeiseksi tavoitteeksi. Ratkaisut löytyvät markkinoilta. Tavoitteen saavuttamiseksi on kyettävä tukemaan elintarvikeyrityksiä ja maatalousyrittäjiä vientiponnisteluissa. Yksi pohdittava vaihtoehto on ruokaviennin palveluyhtiön perustaminen, joka pystyisi tarjoamaan räätälöityä apua suoraan yrityksille.

Kun maatalouden ja elintarviketuotannon kannattavuutta parannetaan kansainvälisen kaupan avulla, vahvistaa se myös kotimaista huoltovarmuutta. Huoltovarmuus edellyttää riittävää omavaraisuusastetta, ja riittävä omavaraisuusaste taas edellyttää kannattavaa ja kilpailukykyistä maataloutta. Kannattavuutta parannamme kansainvälisellä kaupalla ja ruokaviennillä, sillä pelkkä kotimainen myynti ei riitä takaamaan elinkelpoisuutta koko alalle.

Otetaan siis askel pidemmälle ja käännetään katse eteenpäin. Luodaan ruokavientiin panostamalla maatalousyrittäjyydelle sellaiset tulevaisuusnäkymät, että suomalainen ruoka pysyy maailman parhaana ja elinkeino menestyy myös tulevaisuudessa.