Tässäkö ratkaisu nälänhätään? Suomalaistutkimuksessa proteiinia kehitetään sähköstä

Sähkön ja hiilidioksidin avulla valmistettua proteiinia voidaan kehittää eläin- ja ihmisravintoon soveltuvaksi. Kuva: Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteisessä tutkimuksessa on tuotettu ensimmäinen erä yksisoluproteiinia sähkön ja hiilidioksidin avulla.

Sähkön ja hiilidioksidin avulla valmistettua proteiinia voidaan kehittää eläin- ja ihmisravintoon soveltuvaksi.

Tutkijoiden mukaan menetelmä irrottaa ravinnon valmistuksen ympäristön rajoitteista. Toisin sanoen proteiinia voidaan tuottaa missä tahansa sellaisessa paikassa, jossa uusiutuvaa energiaa saadaan esimerkiksi auringosta.

”Kaikki raaka-aineet saadaan käytännössä ilmasta. Siksi teknologia voidaan tulevaisuudessa viedä esimerkiksi aavikoille tai muille alueille, missä on suuri nälänhätä. Yksi vaihtoehto voi olla myös kotireaktori eli eräänlainen kodinkone, jolla kuluttaja itse voi valmistaa tarvitsemansa proteiinin”, VTT:n johtava tutkija Juha-Pekka Pitkänen sanoo tiedotteessa.

Tutkijat kehittävät proteiinia ruoan lisäksi myös eläinten ravinnoksi rehun muodossa. Sähköstä tuotetulla proteiinilla voidaan korvata eläinten rehua ja näin vapauttaa maapinta-alaa muuhun tarkoitukseen.

Perinteiseen maatalouteen verrattuna nyt kehitettävä tuotanto ei vaadi ympäristöltä maatalouden kasvuolosuhteita kuten lämpötilaa, kosteutta tai tiettyä maaperän laatua.

"Voimme siis tuottaa tarvittavan eläinravinnon täysin automaattisella prosessilla, esimerkiksi maatilan yhteydessä olevalla konttilaitoksella. Menetelmään ei tarvita kasvinsuojeluaineita. Suljetussa prosessissa käytetään vain tarvittava määrä lannoitteiden kaltaisia ravinteita, jolloin vältytään niiden aiheuttamilta ympäristövaikutuksilta, kuten valumilta vesistöihin tai voimakkaiden kasvihuonekaasujen muodostumiselta”, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jero Ahola valaisee tiedotteessa.

Jotta tuotteesta saadaan kilpailukykyinen, täytyy tuotantoa vielä tehostaa roimasti. Tällä hetkellä proteiinigramman valmistamiseen menee noin kaksi viikkoa kahvikuppikokoluokan laboratoriolaitteilla.

Seuraavaksi tutkijat ovat aloittamassa pilot-tuotantoa. Pilotointivaiheessa materiaalia tuotettaisiin riittäviä määriä rehu- ja ruokatuotteiden kehittämiseksi ja testaamiseksi. Pilotointivaihe avaa myös mahdollisuuden uudenlaisen proteiinin kaupallisen potentiaalin selvittämiseksi.

Tutkimus on osa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja VTT:n Neo-Carbon Energy -tutkimushanketta, jossa kehitetään täysin uusiutuvaa ja päästötöntä energiajärjestelmää. Neljä vuotta kestävää Sähköstä ruokaa -tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.