On paljon syitä uskoa parempaan
Vuosi 2013 oli talouden ja työllisyyden kannalta huonojen uutisten vuosi. Apeus ja neuvottomuus tuntuivat valtaavan yleistä mielialaa.
Uusi vuosi 2014 ei sekään lupaa Suomelle talouden ilotulitusta tai paraatimarssia parempiin aikoihin. Vuodenvaihde on silti luonteva aika tarkastella näkymiä hieman pidemmälle. Tapana on tehdä lupauksiakin. Niiden pitämisellä voidaan myös vaikuttaa tulevaan.
Suomalaisilla on paljon syitä uskoa parempaan. Edes maan nykytila ei ansaitse ankaraa tuomiota.
Elintaso Suomessa on edelleen maailman huippua. Koulutuksessa edustamme myös maailman kärkeä. Kattavasta osaamisesta huolehtiminen onkin pienen maan ainoa mahdollisuus menestyä.
Suomi on avoin kansantalous. Suomalaisen työn ja tuotannon kysyntää maailmalla määrittävät ainoastaan kilpailukyky ja kansainväliset suhdanteet. Ongelmia on selvästi molemmissa.
Kansainvälisille taloussuhdanteille emme paljoa mahda. Toki esimerkiksi vuosi vuodelta tärkeämmän Venäjän kauppasuhteisiin voimme itse myös suoraan vaikuttaa.
Talouden globaali taantuma näyttää jo helpottavan. Sen myönteisiä vaikutuksia nähdään Suomessa jo tämän vuoden aikana.
Kilpailukyvystä meidän on huolehdittava itse. Ei siinäkään ole aihetta epätoivoiseen itseruoskintaan. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen kilpailukyky rankataan kärkisijoille.
Kärkisijoilla pysyminen vaatii kuitenkin työtä, tahtoakin. Talouden rakenteet ovat epäterveellä pohjalla, jos hyvinvointia hankitaan lainarahalla. Näin käytännössä on, kun kauppatase on alijäämäinen ja sekä valtio että kunnat velkaantuvat.
Toimiinkin suomalaiset ovat ryhtyneet. Kilpailukykyä tukee pitkä ja maltillinen tulosopu. Yhteisymmärrys työurien jatkamisen tarpeesta odottaa käytännön päätöksiä. Hallituksen rakennepaketin yksityiskohdat täsmentyvät kevään kehysriihessä.
On realismia tunnustaa, että julkisen talouden säästöillä on vaikutuksensa suomalaisten elämään. Vyötä kiristetään joka puolella.
Tiukka taloudellinen aika ei anna syytä luovuttamiseen. Päinvastoin.
Tästä muistutti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Hän vetosi suomalaisten vahvaan perinteeseen huolehtia taloudestaan itse. Nyt on aika havahtua, on katsottava rohkeasti eteenpäin ja tehtävä päätöksiä, Niinistö sanoi.
Presidentti rohkaisi suomalaisia näkemään, että katoavien töiden ja ammattien tilalle syntyy koko ajan myös uusia. Kyllä suomalaiset niissäkin pärjäävät.
Menestyksessä ratkaisevaa on oikea asenne. Siihen Niinistö halusi kansalaisia kannustaa – samoin keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon.
Yksityiskohtaisia ohjeita presidentti ei antanut. Asennetta mitataan käytännössä maan hallituksen ja aivan tavallisten kansalaistenkin toiminnassa.
Uusien toimialojen rinnalla on tärkeää huomata ”vanhojenkin” toimialojen vahvuudet koko maassa. Maa- ja metsätalous sekä niihin liittyvä teollisuus eivät menetä merkitystään, vaan vahvistavat sitä.
Hallitus tuskailee säästöjen ja aloittamiensa hallintouudistusten kanssa. Ne eivät saisi syrjäyttää yritystoimintaan ja työllistämiseen rohkaisevia päätöksiä.
Yrittäjyyden edistäminen ei ole välttämättä kallista. Halpaa elvytystä olisi esimerkiksi byrokratian keventäminen, ripeät lupamenettelyt sekä kannustava virkamieskunta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
