Nuorten maanpuolustustahto romahti – vihreillä kovimmat liittoutumishalut
Suomalaisista 59 prosenttia ei pyrkisi Natoon, viidennes pyrkisi. Vain SDP:n ja perussuomalaisten kannattajissa Nato-pyrkimys on vahvistunut.
Puolet eli selvästi aiempaa harvempi uskoo suomalaisten elävän aiempaa turvattomammassa maailmassa seuraavien viiden vuoden aikana. Kuva: Jaana KankaanpaaNuorten maanpuolustustahto on romahtanut vuodessa, ilmenee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) torstaina julkistamasta kyselystä.
Alle 25-vuotiaista enää 49 prosenttia katsoo, että jos Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Pudotusta on 17 prosenttiyksikkö vuodessa.
Koko väestöstä näin ajattelee 66 prosenttia, mikä on alin tulos sitten vuoden 1988 eli 30 vuoteen.
MTS:n puheenjohtaja kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) arvioi syyksi sen, että nykynuorilta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan esimerkiksi isovanhemman kertomusten kautta. Hän haluaa tarkemman selvityksen alamäen syistä, sillä hänen mukaansa korkea maanpuolustustahto on Suomen uskottavan puolustuksen kulmakivi ja jokaisen pitäisi voida kokea Suomi puolustamisen arvoiseksi maaksi.
Vain keskustan ja SDP:n kannattajissa maanpuolustustahto oli kasvanut. Vihreiden kannattajista tahto puolustaa maata on romahtanut 65 prosentista 36 prosenttiin ja kielteinen kanta maanpuolustukseen kasvanut samalla 28 prosentista 49 prosenttiin.
Vihreiden äänestäjien erikoisuus on myös sotilaallisen liittoutumattomuuden tuen putoaminen 52 prosentista 41 prosenttiin ja liittoutumisen kannattamisen nouseminen puolueista korkeimmaksi: 31 prosentista 38 prosenttiin. Kokoomuksella kävi päinvastoin.
Kokoomuksen ja vihreiden kannattajista lähes puolet torjuu Nato-jäsenyyden.
Mihin vihreät sitten haluavat niin innokkaasti liittyä?
"Ehkä vastaajat ovat ajatelleet pohjoismaisen, eurooppalaisen tai muun puolustusyhteistyön tiivistämistä"; MTS:n vihreä jäsen Timo Perälä sanoo.
Koko kansassa Nato-kielteisyys on laskenut 62 prosentista 59 prosenttiin ja vastaavasti Natoon liittymistä kannattaa 20 prosenttia aiemman 22 prosentin sijasta. Eniten kannatus on noussut SDP:n ja perussuomalaisten joukoissa.
Kokoomuksen äänestäjistä Natoon pyrkimistä kannattaa 37 prosenttia (44 prosenttia vuonna 2017), SDP:n ja vihreiden 23 prosenttia (15 ja 26 prosenttia vuonna 2017), perussuomalaisten 19 prosenttia (10 prosenttia), keskustan 17 prosenttia (20 prosenttia) ja vasemmistoliiton 6 prosenttia (16 prosenttia).
Maanpuolustuksen kannalta lohdullisempaa on, että jos Suomeen hyökättäisiin, 84 prosenttia suomalaisista on valmis osallistumaan eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan.
Myös nykyistä miesten yleistä asevelvollisuutta tukee kolme neljästä suomalaisesta ja yli puolet sittenkin, vaikka vaihtoehtona olisi naisten asevelvollisuus, kaikille vapaaehtoinen asepalvelus tai ammattiarmeija.
Vahvinta nykymallin kannatus on keskustan ja perussuomalaisten sekä SDP:n ja vanhimpien vastaajien piirissä. 15–24-vuotiaissa kannatus on huvennut vuodessa 77 prosentista 56 prosenttiin.
Yli puolet kannattaa myös yleistä kansalaispalvelusta, joka olisi sekä naisia että miehiä koskeva siviili- tai varusmiespalvelus. Vikmanin mielestä sen edellytykset pitää selvittää seuraavalla hallituskaudella.
Ulkopolitiikan hoitoon suhtautuvat kielteisimmin perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat, jotka pitävät myös puolustuspolitiikkaa huonosti hoidettuna.
Puolet eli selvästi aiempaa harvempi uskoo suomalaisten elävän aiempaa turvattomammassa maailmassa seuraavien viiden vuoden aikana. Vankimmin turvaa antaa EU, YK on pudonnut kakkoseksi.
Suurinta huolta suomalaisissa aiheuttaa ensi kertaa ilmastonmuutos, joka on ponnahtanut huolilistan ykköseksi kansainvälisen terrorismin rinnalle, vaikka kysely tehtiin ennen tuoreen ilmastoraportin julkaisemista.
Seuraavina tulevat maailman pakolaistilanne, joukkotuhoaseet, poliittiset ääriliikkeet ja kyber- eli tietoverkkouhkat. Vielä rasismi ja Lähi-idän tilannekin ohittavat yhteiskunnallisen eriarvoisuuden Suomessa.
Tutkimuksen teki MTS:lle Taloustutkimus, joka haastatteli loppukesästä kasvotusten noin tuhatta suomalaista. Tutkimukseen pääset tutustumaan tästä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
