EU:n rahoitussopu kaatui 30 miljardin kiistaan
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn budjettikompromissi ei kelvannut EU-maiden päämiehille. Seuraavan kerran EU-presidentti yrittää sovitella nettomaksajien ja saajien kiistaa tammikuussa. SEBASTIEN PIRLET/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU-maat eivät päässeet sopuun unionin seitsemän vuoden rahoituskehyksestä perjantaina päättyneessä huippukokouksessaan. Seuraavan kerran ratkaisua yritetään tammikuun alkupuolella.
”Neuvottelut päätettiin lopettaa yksimielisesti. Henki oli rakentava, eikä yksikään maa ollut erityisen hankala, mutta vielä ratkaisuun ei päästy”, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi Brysselissä kaksipäiväisten neuvottelujen päätteeksi.
Kataisen mukaan jäsenmaat kuitenkin ymmärtävät, että kaikkien on tingittävä jostain, jotta sopu syntyy. Suurin jakolinja kulkee edelleen nettomaksajamaiden ja -saajamaiden välillä.
Ennen kokousta kovia leikkausvaatimuksia esittänyt Britannian pääministeri David Cameron tuli keskustelujen aikana muita vastaan.
”Britit olivat hyvin rakentavia. Siitä pitää antaa tunnustusta.”
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn torstain ja perjantain välisenä yönä tekemä kompromissiesitys olisi leikannut komission reilun tuhannen miljardin euron esitystä noin 80 miljardilla. Kataisen ja monen muun maan mielestä esitys oli edelleen liian suuri.
”Suomen nettomaksuosuus olisi kasvanut liikaa.”
Neuvottelulähteiden mukaan Saksan, Britannian, Pohjoismaiden ja Hollannin muodostama ryhmä olisi vaatinut 30 miljardin lisäleikkausta Van Rompuyn esityksen päälle. Ranskan tukemat Itä- ja Etelä-Euroopan maat eivät kuitenkaan hyväksyneet ehdotusta.
Maatalouden kannalta Van Rompuyn esitys olisi ollut hyvä. Suomen maaseudun kehittämisrahat olisivat esityksen mukaan säilyneet lähes entisellä tasollaan. Tilatukeen olisi tullut muutaman euron pudotus hehtaarille.
Myös Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden tuet oli Kataisen mukaan huomioitu hyvin.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskista (kok.) huippukokouksen tulos ei yllättänyt.
”Suurempi yllätys olisi ollut, jos ratkaisu olisi tullut. Maaseuturahojen kanssa päästiin kuitenkin hyvin eteenpäin.”
Hän uskoo, että Suomelle luvattu maaseutukirjekuori on edelleen mukana kun neuvotteluja jatketaan.
”Tuskin sitä olisi tarjottu, jos asian tärkeyttä Suomelle ei ymmärrettäisi.”
Rahoituspäätöksen viivästymisen on pelätty vaikeuttavan uusien maaseutuohjelmien käynnistämistä. Koskisen mukaan aika riittää, jos päätös syntyy toisella yrityksellä.
”Euroopan parlamentti on jo lykännyt omat cap-ratkaisunsa tammikuulle, joten sinänsä tämä ei aiheuta lisäviivästystä.”
Sitä vaihtoehtoa, että tammikuussakaan ei päästäisi sopuun, Koskinen ei halua spekuloida.
”Uskon että ratkaisu syntyy. Nyt oltiin jo aika lähellä.”
EU:n rahoituskehysneuvottelut ovat aina olleet hankalia. Myös edellisellä kerralla vuonna 2005 sopu syntyi vasta toisella yrityksellä.
Jäsenmaiden lisäksi myös Euroopan parlamentin täytyy hyväksyä neuvottelutulos.
Budjettikeskustelujen ohella EU-maiden johtajat nimittivät Luxemburgin keskuspankin pääjohtajan Yves Merschin Euroopan keskuspankin johtokuntaan.
Nimityksestä on kiisteltiin pitkään, koska EKP:n johtokunnan jäsenenä ei ole tällä hetkellä yhtään naista.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
