Tanskalla suuret tavoitteet EU-veturina
BRYSSEL (MT)
Tanska on asettanut tavoitteekseen viedä eteenpäin puheenjohtajakaudellaan EU:n maatalouspolitiikan, capin, tulevaa uudistusta. Tanska näyttää potkivan valmistelutyöhön vauhtia olan takaa.
Tanska on varannut maatalousneuvoston kokouksia varten kesäkuulle varapäiviä, jolloin maatalousneuvosto voi tilanteen vaatiessa paneutua asiaan.
Puheenjohtajamaa haluaa kohentaa eläinten hyvinvointia ja aikoo paneutua esimerkiksi eläinkuljetuksia koskeviin EU-sääntöihin.
Tanska pyrkii saamaan päätöksiä myös kansainvälisen elintarvikekaupan järjestämisestä.
Pinnan alla velloo kiista muun muassa EU:n ja eteläamerikkalaisten Mercosur-maiden kaupan järjestämisestä. EU haluaisi viedä Mercosur-maihin pääasiassa teollisuustuotteita ja Mercosur haluaisi tuoda EU-maihin vastakauppana elintarvikkeita.
Kiista koskee Mercosur-maiden eläinten ja elintarvikkeiden tuotannon EU:hun verrattuna heikompina pidettyjä laatuvaatimuksia.
Tanska on kuitenkin luvannut linjauksia EU:n kauppapolitiikasta.
MTK:n Brysselin toimiston johtaja Simo Tiainen toteaa, että Tanskan puheenjohtajakausi tulee olemaan Suomen näkökulmasta merkittävä.
”Tanska on pohjoismaalaisena maatalousmaana toisaalta lähellä meidän ajattelutapaamme, mutta toisaalta joissakin asioissa aivan päinvastaisella kannalla”, hän kertoo.
”Tanskan maatalouspoliittinen linja on hyvin markkinaliberaali. Meidän mielestämme maataloutta on sen sijaan voitava harjoittaa joka puolella Eurooppaa, myös epäsuotuisissa oloissa. Maataloutta ei voi jättää pelkästään markkinatalouden armoille.”
Cap-uudistuksen lisäksi suuri mielenkiinto kohdistuu myös EU:n tulevaan rahoituskehykseen, jonka valmistelua Tanska aikoo viedä kaudellaan eteenpäin.
Tiaisen mukaan on selvää, että päätökset EU:n tulevasta budjetista ja maatalouspolitiikan sisällöstä kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.
Tanska aikoo hoitaa valmiiksi kauan työstetyn maataloustuotteiden laatujärjestelmän uudistuksen.
Laatupaketti sisältää muun muassa EU:n maataloustuotteiden alkuperämerkintöihin, nimisuojaan ja markkinastandardeihin liittyviä säädöksiä.
Asia kytkeytyy myös alkuperän ja tuotantopaikan merkitsemistä koskeviin säädöksiin.
Tiaisen mukaan kuluttajat haluavat laadukkaita elintarvikkeita ja arvostavat mahdollisimman selkeitä alkuperämerkintöjä ja tunnettua tuotantotapaa.
”Ruualle on pyrittävä saamaan mahdollisimman selkeät juuret”, Tiainen toteaa.
”Uutena määritelmänä lainsäädäntöpaketissa on niin sanottu paikallisen tuotannon merkintä. Se voisi olla eräänlainen lähiruuan uusi määritelmä.”
Tiaisen mukaan tämä voisi hyödyttää myös suomalaisia tuottajia.
”Asia on syytä selvittää”, hän toteaa.
”Erittäin positiivinen lähiruokabuumi voisi parhaimmillaan saada lisäpotkua tästäkin uudesta informaatiosta.”
Eurooppalainen viljelijöiden yhteistyöjärjestö Copa on osallistunut aktiivisesti paikallisen tuotannon merkintöihin liittyvään valmistelutyöhön.
VILLE PORKOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
