Lohikalojen IHN-tautiepidemian selättäminen miltei päätöksessä Ahvenanmaalla – tartuntojen vuoksi lopetettiin 1,6 miljoonaa kiloa kirjolohta

Ruokaviraston mukaan IHN-tautia aiheuttava virus kulkeutui Ahvenanmaalle tanskalaisesta kalanviljelylaitoksesta keväällä 2021 tuotujen kirjolohen poikasten mukana. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.  

Muutaman vuoden takaisen lohikalojen IHN-tautiepidemian hoitaminen on edennyt miltei päätökseen Ahvenanmaalla, kertoo Ruokavirasto.

Ruokavirasto kertoo purkaneensa Ahvenanmaan Föglöstä vuonna 2021 ilmenneiden taudinpurkausten vuoksi perustetun rajoitusvyöhykkeen. Läntisellä Ahvenanmaalla IHN:n tehostettu seuranta jatkuu rajoitusvyöhykkeellä, joka perustettiin Eckeröstä kesällä 2022 löytyneen tartunnan vuoksi.

IHN-tauti on viruksen aiheuttama vertamuodostavan kudoksen kuoliotauti. Kyseessä on vakava kalatauti, joka ei tartu ihmisiin.

Ruokaviraston mukaan IHN-tautia aiheuttava virus kulkeutui Ahvenanmaalle tanskalaisesta kalanviljelylaitoksesta keväällä 2021 tuotujen kirjolohen poikasten mukana.

Tartunta levisi lähialueen merikasseihin, mutta epidemia saatiin rajatuksi kaakkoisella Ahvenanmaalla säteeltään noin 20 kilometrin laajuiselle vyöhykkeelle.

Kaikki tartunnan saaneet viisi pitopaikkaa tyhjennettiin kaloista, pestiin, desinfiointiin ja pidettiin tyhjänä kaloista useita viikkoja. Ruokaviraston mukaan yhteensä noin 1,6 miljoonaa kiloa kirjolohta lopetettiin tai teurastettiin. Vain oireettomia kirjolohia teurastettiin elintarvikkeeksi.

Kirjolohen kasvatus pääsi käynnistymään tartunnan saaneissa pitopaikoissa uudelleen keväällä 2022.

Ruokaviraston mukaan Ahvenanmaan IHN-tapaukset eivät liity Perämerellä ja sisävesialueilla vuosina 2017–2018 todettuihin IHN-tartuntoihin. Iissä, Tervossa, Kaavilla ja Nurmeksessa sijainneet neljä aluetta saivat tautivapaan aseman IHN-taudin osalta syksyllä 2021.