Maaseudun nuoret etsivät kesätöitä helsinkiläisiä aktiivisemmin ‒ joka kolmas suomalaisnuori pelkää liian raskasta työelämää ja panostaa mieluummin vapaa-aikaan
Nuoret arvostavat yrityksiä, mutta eivät halua itse yrittäjiksi, ja mieluummin vapaa-aikaan kuin työhön panostavien osuus on kasvanut parissa vuodessa 14 prosentilla.
Puutarhatyö on monelle nuorelle ensimmäinen ovi työelämään. Kuva: Saara OlkkonenMaakuntien nuoret etsivät kesätöitä helsinkiläisiä aktiivisemmin.
Talous ja nuoret TAT alkuvuonna teettämästä tutkimuksesta selvisi, että Helsingissä ja Uudellamaalla vain 56 prosenttia nuorista kertoi hakevansa kesätöitä. Muualla Suomessa osuus oli noin 70 prosenttia.
Kaikista eniten kesätöihin aiottiin hakeutua ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla.
Jatkossa 48 prosentia Helsingin ja Uudenmaan nuorista uskoi löytävänsä tulevaisuudessa sopivan työpaikan omalta alueeltaan. Koko Etelä-Suomessa näin arvioi kuitenkin vain 33 prosenttia, mutta Itä- ja Länsi-Suomessa 39 prosenttia nuorista.
Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi tammi‒huhtikuussa 6 400 yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa ympäri Suomen.
Kaksi kolmesta heistä piti yrityksiä tärkeinä hyvinvoinnin luojina, mutta vain reilu kolmannes voisi itse toimia yrittäjinä.
Useampi kuin joka kolmas panostaa mieluummin vapaa-aikaan kuin työelämään, kun näiden osuus oli vuonna 2020 vain viidennes eli 14 prosenttiyksikköä vähemmän.
Edelleen joka kolmas pelkää työelämän olevan liian raskas itselleen, kun näin arvioi vuosi sitten neljännes ja vuonna 2020 vain viidennes nuorista. Nousua on 13 prosenttiyksikköä.
Nuoret toivovat työelämältä yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta, kohtuullisia työaikoja sekä hyviä työkavereita ja johtajia. Palkkaus on kärkipäässä myös, mutta etätyön mahdollisuus ei.
Kotitausta vaikuttaa nuorten valintoihin. Jos ainakin toinen vanhempi on korkeasti koulutettu, myös nuorista neljä viidestä aikoo hakeutua lukioon.
Jos taas vähintään toisella vanhemmista on ammatillinen koulutus, nuorista lukioon hakeutuu vain reilu kolmannes.
”Tiedämme, että koulutus periytyy. Tarjoamalla myönteisiä kokemuksia työelämästä jokaiselle, voimme vahvistaa nuoren uskoa itseensä ja rohkaista tekemään itsenäisiä valintoja”, kommentoi TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä sanoo.
Työelämään pääsyä odotti reilu puolet sellaisista nuorista, jotka kokivat, että heillä on tiedot ja taidot työelämässä menestymiseen, mutta vain yksi prosentti osaamisestaan epävarmoista. TATin mukaan hyvä itsetunto tukee intoa ja vähentää pelkoa työelämää kohtaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
