Suomen talouskuilun reunalla
Samaan aikaan kun maan hallitus keskittyy karttaharjoituksiin ja työryhmien perustamiseen kunta- ja sote-uudistustensa kanssa, talous on ajautumassa tai jo ajautunut kuilun partaalle.
Valtio ja kunnat velkaantuvat edelleen kovaa vauhtia, vientiteollisuus sakkaa, eikä kotimainenkaan kysyntä enää tahdo jaksaa pitää talouden kasvua pinnalla. Tiistaina julkistetut työllisyys- ja työttömyysluvut olivat synkät.
Huolimatta pitkään jatkuneesta eurooppalaisesta taantumasta työttömyys on pysynyt Suomessa suhteellisen alhaisena.
Oman apunsa on tuonut se, että eläkkeelle siirtyminen on väestörakenteesta johtuen ollut aikaisempaa suurempaa. Sekään ei enää auta, vaan työttömyys on lähtenyt nousuun.
Työttömyyden kasvu oli viime vuoden maaliskuuhun verrattuna puoli prosenttiyksikköä, mutta työllisten määrä eli työllisyysaste laski prosenttiyksiköllä 66,6 prosenttiin. Työllisyysasteen alentuminen on erittäin vakava kansantaloudellinen ongelma. Yhä pienempi joukko voi osallistua yhteisen kakun leipomiseen.
Kysynnän hiipuminen näkyy selvästi kaupan alkuvuoden luvuissa. S-ryhmän vähittäismyynti pysyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavan ajan tasolla, mutta käyttötavarakaupan myynti laski 4,6 prosenttia.
Samansuuntaisesta kehityksestä on kertonut myös Kesko. Stockmann ilmoitti hiljattain lomauttavansa koko henkilöstönsä.
Huomionarvoista on, että S-ryhmän omien tuotemerkkien myynti kasvoi alkuvuoden aikana neljänneksen. SOK:n pääjohtajan Kuisma Niemelän mielestä kuluttajien ostovoimaa leikkaavat veronkorotukset ja kohonneet tuottajahinnat selittävät edullisten elintarvikevaihtoehtojen suosion kasvua. Käyttötavaroiden kysyntää vähentävät Niemelän mielestä veronkorotusten lisäksi talouden epävarmuus.
Kaupan omien merkkien kulutuksen kasvu ruokkii kotimaista työttömyyttä niiltä osin, kun tuotteet valmistetaan ulkomailla tai ulkomaisista raaka-aineista.
Näyttää siltä, että hallituksen valitsema talouslinja ajaa osaltaan maata lamaan. Leikkaukset ja verojen korotukset vähentävät kuluttajien käytössä olevien tulojen määrää, mutta ne eivät lisää suomalaisen työn kilpailukykyä.
Hallituksen päätös alentaa yritysverotusta reippaasti ei lisää kilpailukykyä ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Yritysverotuksen alentamisesta syntyneen aukon täyttäminen hallituksen toivomilla dynaamisilla vaikutuksilla olisi suotavaa, mutta todella epävarmaa.
Jos yritysten kilpailukykyä halutaan parantaa, pitäisi voiton verotuksen sijaan puuttua kustannuksiin. Tämä näyttää olevan vaikeaa, koska esimerkiksi työeläkemaksuihin kohdistuu kovia korotuspaineita. Yrityksissäkin pitää ensin leipoa kakku, ennen kuin sitä voidaan jakaa.
Suomessa on työttömiä lähes 240 000 henkilöä. Silti työurien jatkamista pidetään tulevaisuuden kannalta elintärkeänä. Usein esitetty keino on eläkeiän nostaminen. Väkisin sen nostaminen on nykyisen hallituksen aikana mahdotonta, mutta vapaaehtoisesti työurien jatkaminen näyttää onnistuvan.
Ylen eilen julkistaman uutisen mukaan eläkeiän ohittaneiden työssä jatkaminen on yleistynyt selvästi. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 65–69-vuotiaiden työllisyysaste on kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Eläkeläisissä onkin iso työvoimajoustovaranto.
Suurten rakenneuudistusten sijaan hallituksen pitää keskittää voimansa uhkaavan laman torjuntaan. Parhaiten se onnistuu lisäämällä kotimaassa tuotettujen palvelujen ja tuotteiden kysyntää.
Kotimaisessa ruuassa ja uusiutuvassa energiassa on paljon potentiaalia. Suomalaisille pitää tarjota keppien lisäksi myös porkkanoita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
