Keskusta tasaisi energian siirtomaksuja
Hallituksen tuore lakiesitys patistelee alueellisia sähköyhtiöitä varautumaan myrskytuhoihin. Jopa 3,5–5,5 miljardin euron suuruiset verkkoinvestoinnit kaapeleihin ovat heijastumassa sähkön siirtohintoihin. Sähköyhtiöt laskuttavat investoinnit kuluttajilla.
Talousvaliokunta myöntyi antamaan investoinneille lisäaikaa. Puolet käyttäjistä pitäisi saada kriteerit täyttävän verkon piiriin vuoden 2019 kuluessa. Lykkäystä voi saada perustelluista syistä, mutta koko sähköveron pitäisi olla uudistettuna viimeistään vuoden 2036 kuluessa.
Oppositiopuolue keskustan mielestä hinnankorotukset eivät saa nousta liian suuriksi. Puolue esittää, että sähkönsiirrosta aiheutuvia kustannuksia tasattaisiin, jotta eri puolilla maata asuvien kulut eivät kasvaisi kovin suuriksi.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) odottaa, että hallitus reagoi asiaan pian tarkentavalla esityksellä.
Jo nyt tavallisen kerrostaloasunnon siirtokustannukset vaihtelevat. Ne ovat 2,8–10 senttiä kilowattitunnilta. Kulut nousivat arvioiden mukaan jopa 5 senttiä kilowattituntia kohden.
Kiristysten jälkeen kustannukset olisivat 3–15 senttiä kulutettua kilowattituntia kohden.
Pientalojen keskimääräinen sähkönsiirtokustannus on ollut halvimmalle asiakasneljännekselle 3,5 senttiä ja kalleimmalle 5 senttiä kilowattituntia kohden. Alimman hintaneljänneksen keskihinta nousisi noin 4 senttiin ja ylimmän neljänneksi 9 senttiin kilowattitunnilta.
Kalliimpien pientalojen siirtokustannukset nousisivat 10–12 senttiin kilowattitunnilta.
Keskustan mielestä eri käyttäjien kustannukset eivät saisi nousta ”missään oloissa” yli kaksinkertaisiksi. Myöskään ylimmän ja alimman kuluttajaneljänneksen siirtohinnan ero ei voi olla enemmän kuin 50 prosenttia, eduskuntaryhmä linjaa.
Pekkarisen mukaan kustannuksia voitaisiin tasata toimialan sisällä. Myös valtion sähköverotuottoa, noin miljardin euron suuruista pottia, voitaisiin käyttää tasaukseen, jotta etenkin korkeimmat siirtokustannukset alenisivat.
Hallituksen esityksessä tarkennetaan myös kantaverkon määritelmää. Se erottaa selvästi kanta- ja alueverkot toisistaan.
Pekkarisen mielestä lakitekstissä tarkennus jää epäselväksi, ja sitä pitäisi täsmentää.
Hän huomauttaa, että kaikki säteittäiset 220 ja 440 voltin sekä käytännössä myös jakeluverkon kantaverkkoon yhdistävät 110 voltin johdot luettaisiin pian kantaverkoksi.
Siksi etenkään paikallista kulutusta palveleva korkeajänniteverkkoa ei pitäisi lukea kantaverkoksi.
Käytännössä kaikki suomalaiset vastaisivat jatkossa esimerkiksi Fingridin Helsinginniemellä tehtävistä kustannuksista.
”Tulevista verkkoinvestoinneista aiheutuisi veronmaksajille jopa 300 miljoonan euron kustannukset”, hän mainitsee.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
