Ratalinjaus nosti pohjoisnorjalaisen pikkukaupungin kiinalaisten huulille – Kirkkoniemi haluaa Jäämeren solmukohdaksi

Kirkkoniemen nykyisessä satamassa kulkee lähinnä matkustajaliikennettä. Vuonolta vuonolle kulkeva Hurtigruten on juuri lähdössä Kuva: Saara Lavi

Etelä-Varangin kunnan kehitysyhtiön toimitusjohtaja Kenneth Stålsett kertoo, että Kirkkoniemessä Jäämeren radalle on vahva kannatus. Kuva: Saara Lavi

Kirkkoniemen taajamassa Pohjois-Norjassa poksautettiin samppanjapullot, kun Suomen liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti, että Jäämeren radan viidestä linjausvaihtoehdosta se alkaa selvittää Kirkkoniemeen päättyvää reittiä.

Etelä-Varangin kunnan kehitysyhtiön toimitusjohtaja Kenneth Stålsett oli päätöksestä innoissaan.

"Kaikki työ sen eteen ei ollut mennyt hukkaan", hän kuvailee.

Kehitysyhtiö Sør-Varanger Utvikling perustettiin kaksi vuotta sitten. Kunnan suurin teollinen työnantaja Kirkkoniemen kaivos oli mennyt konkurssiin edellisvuonna, ja kunta kaipasi kipeästi uusia työpaikkoja sadoille työnsä menettäneille.

Tammikuussa 2017 Stålsett istui seminaarissa Saariselällä ja kuuli Jäämeren radan suunnitelmista. Hän otti heti yhteyttä hankkeen suomalaisiin puuhamiehiin.

Media ympäri maailman kiinnostui pienestä Kirkkoniemestä, kun ratalinjaus Jäämeren radasta alkuvuonna esitettiin.

Varsinkin kiinalaiset kiinnostuivat. Uutinen levisi kiinalaisten verkkolehtien kautta miljoonille ihmisille.

"Kiina haluaa olla mukana arktisella alueella", Stålsett tähdentää.

Kirkkoniemessä asuu noin 3 500 asukasta – hieman enemmän kuin Toholammilla. Kirkkoniemi kuuluu Etelä-Varangin kuntaan, jossa asuu yhteensä noin 10 000 asukasta.

"Ihan hullua. Pikkukaupunki maailmanlaajuisen huomion keskipisteenä", Stålsett hihkuu.

Nykyinen satama on pieni. Siitä kulkee lähinnä matkustajaliikennettä ja kalastusaluksia.

Mielikuvissa pyörineitä rahtilaivoja ei näy missään. Ainoastaan vuonolta vuonolle kulkeva autolautta Hurtigruten tekee lähtöään, kun tutustumme kuvaajan kanssa satamaan.

Kirkkoniemen satama on kuitenkin kiinalaisille lähin länsimainen satama.

Kaikki perustuu Koillisväylään eli Aasian pohjoispuolella kulkevaan meritiehen, jonka vuosittainen käyttöaika on pikkuhiljaa pidentynyt arktisen alueen jääpeitteen sulaessa.

"Ilmastonmuutos on pelottava asia, mutta se tuo myös mahdollisuuksia", Stålsett puntaroi.

Kun laivaliikenne joka tapauksessa lisääntyy Koillisväylällä, Kirkkoniemi haluaa saada siitä osansa sen sijaan, että se katsoisi, kun rahtilaivat lipuvat ohi.

Uutta satamaa on jo suunniteltu. Stålsettin mukaan kustannusarvio on miljardista 1,5 miljardiin euroon. Se toisi noin tuhat uutta työpaikkaa.

Stålsettin johtaman yhtiön laskelmissa Kirkkoniemen satama käsittelisi 74 000 konttia kuukaudessa 7,5 kuukautta vuodessa.

Satamasta Jäämeren radalle lähtisi kymmenen 750 metriä pitkää junaa päivässä.

Laskelma perustuu siihen, että kymmenen prosenttia Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin nykyisin Pohjois-Eurooppaan tuomasta tavaramäärästä kulkisi Koillisväylän ja Kirkkoniemen sataman kautta.

Koillisväylä lyhentää huomattavasti matka-aikaa Aasiasta Eurooppaan.

Esimerkiksi matka Yokohamasta Suezin kanavan kautta Kemiin kestää rahtilaivalla 41 päivää.

Koillisväylää ja suunniteltua Jäämeren rataa pitkin matka Yokohamasta Kirkkoniemen kautta Kemiin kestäisi vain 26 päivää, Stålsett havainnollistaa.

Lue myös:

Jäämeren rataa selvittävä työryhmä julkaisee pian raporttinsa: "Toteutuminen vaatii suuren määrän rahaa sekä poliittista tahtoa" (MT Plus)

Into Jäämeren radan rakentamiseen kummastuttaa inarilaisperhettä: "Kulutusta pitää vähentää, ei lisätä"