Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari haluaa valjastaa diplomaatit vientityöhön – "Meillä on erinomaisia suurlähettiläitä tehtävään"

    Ministerin mielestä vienti on parasta koronalääkettä. Hän haluaa kehitysyhteistyöhön jatkossa enemmän yksityistä rahaa.
    "Hallituksessa on erilaisia mielipiteitä, mutta aina olemme löytäneet yhteisymmärryksen", sanoo Ville Skinnari ja ilmoittaa hakevansa elokuussa jatkokautta oman puolueensa varapuheenjohtajana.
    "Hallituksessa on erilaisia mielipiteitä, mutta aina olemme löytäneet yhteisymmärryksen", sanoo Ville Skinnari ja ilmoittaa hakevansa elokuussa jatkokautta oman puolueensa varapuheenjohtajana. Kuva: Sanne Katainen

    Vienti on parasta lääkettä koronakriisin runtelemalle taloudelle, sanoo kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.).

    "Viennin pitää olla etulinjassa ja iskussa, ja meidän täytyy olla markkinoilla heti kriisin jälkeen. Hallituksessa kaikilla viidellä puolueella on vahva tahto panostaa kasvualoihin. Ne ovat meille tulevaisuusinvestointeja, jotka tuovat työpaikkoja ja rahaa ja ovat siis parasta elvytystä."

    Skinnari mainitsee näinä viennin kasvumahdollisuuksina elintarvikkeet, puutuotteet sekä suomalaisen metsä- ja ilmasto-osaamisen. Viennistä 60 prosenttia suuntautuu EU:n sisämarkkinoille, joten sen elpyminen on avainasemassa.

    Ministerin mukaan Suomen vienti ja tuonti ovat toimineet lähes moitteettomasti koronakriisin aikana, sillä sen eteen on tehty lujasti työtä. Muun muassa lentoyhteyksiä Kiinaan on korvattu junakuljetuksilla.

    Urakka ei lopu koronaepidemian päättymiseen. Skinnari haluaa Suomelle nykyistä jämäkämmän vientikoneiston. Hän on valmistellut kasvu- ja vientiohjelmaa elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) kanssa. Meneillään on viimeistelyvaihe.

    Skinnari haluaa valjastaa vientiin kaikki mahdolliset tahot. Mukana on 40–50 avainyritystä, maakunnat, kunnat ja kuntien kehitysyhtiöt sekä ely-keskukset. Ulkomaanedustustojen eli Team Finland -joukon pitää kertoa, mitä maailmalla kaivataan. Ely-keskukset jakavat tiedon maakuntiin.

    Myös diplomaatit laitetaan siis myyntihommiin.

    "Tämä business to government -ohjelma on yrityksille tehokkaampi kaista päästä kiinni EU-maiden ja YK:nkin julkisiin hankintoihin ja projektikokonaisuuksiin. Jokaisen diplomaatin tehtävä on edistää myös suomalaista vientiä. Meillä on erinomaisia suurlähettiläitä tehtävään."

    Toisaalta maakuntien pitää tietää ja kertoa paremmin eteenpäin, mitä niillä on tarjota.

    "Olen itse ollut Pohjois-Pohjanmaalla kehitysjohtajana, ja minun on helppo ymmärtää sitä maailmaa, kun halutaan tehdä vientiä."

    "Haluamme nostaa suomalaisten tuotteiden jalostusarvoa ja saada sitä kautta enemmän rahaa muun muassa ruuan tuottajille. Oma kotimarkkinamme on suhteellisen pieni verrattuna vaikka Ruotsiin tai Saksaan. Food from Finland -ohjelma ollut erinomainen kasvualusta."

    "Esimerkiksi kauran ympärille on rakentunut erittäin hyvä tutkimuskokonaisuus ja brändi. Olen käynyt New Yorkissa esittelemässä suomalaisia elintarvikkeita. Investoijat olivat hyvin kiinnostuneita meistä."

    Skinnari uskoo myös verkkokaupan tuovan aivan uuden ulottuvuuden suomalaiseen vientiin.

    "Uudenlainen ketju mahdollistaa eurojen liikkumisen ja tuo valtavan hyvän kasvureitin kansainvälistyä."

    Kehitysyhteistyöministerinä Skinnari kehaisee Suomen ponnekkuutta puolustaa kaikkien maiden oikeutta saada koronarokotteet käyttöönsä.

    Kehitysyhteistyössä hän uskoo yksityisen rahan voimaan, eikä esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaa saavuteta julkisella rahalla.

    "Yksityistä rahaa tarvitaan, sillä minkään valtion rahat eivät riitä ongelmien ratkaisemiseen."

    Tätä niin sanottua vaikuttavuussijoittamista kehitysmaihin on tehnyt Finnfund. Sen Afrikan-investointeja Skinnari pitää esimerkillisinä.

    "YK:n projektitoimisto UNOPS on avaamassa Helsinkiin 20 henkilön toimiston, jonka kansainväliset projektit ovat suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille."

    Keskustassa kuohuu, mutta entä SDP? Puheenjohtajana toimii edelleen Antti Rinne, vaikka puolueen kiistaton keulakuva on pääministeri Sanna Marin.

    Skinnari ei suostu sanomaan, että asetelma olisi puolueelle hankala tai taakka tai että keskustan kohina vaikuttaisi hallituksen työhön.

    "Rinne on puheenjohtaja ja roolit ovat ihan selvät. Toimimme viiden puolueen hallituksessa yhdessä ja toteutamme hallitusohjelmaa, koronakriisinkin aikana. Pöydällä on ollut niin isoja asioita, että aika menee niihin eikä niitä mikään helposti keikauta. Hyvä yhteistyö hallituspuolueiden välillä jatkuu."

    Lahtelainen Skinnari valittiin eduskuntaan 2015 ja SDP:n ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi vuonna 2017. Hän aikoo hakea jatkokautta elokuun puoluekokouksessa Tampereella.