Uutistausta Ukrainan kriisi on talouksien sota
Saksassa on viime kuukausina yleistynyt termi Putinin ymmärtäjä. Sillä tarkoitetaan ulkopoliittista katsantokantaa, missä Venäjän toimia Ukrainassa selitetään myös Moskovan edut huomioon ottavalla tavalla.
Saksan liittohallitus on liittokansleri Angela Merkelin (CDU) johdolla vetänyt Ukrainan tilanteessa tiukkaa talouspakotteiden politiikkaa Venäjää vastaan.
Nyt ministeri Frank-Walter Steinmeierin (SPD) johtamassa Saksan ulkoministeriössä ovat äänenpainot muuttumassa. Steinmeier lausui viime viikolla, että eristetty, taloudelliseen romahdukseen ajettu Venäjä ei suinkaan edesauta Euroopan turvallisuutta eikä Ukrainan vakauttamista. Päinvastoin, ahdinkoon ajettu Venäjä muodostaa vaaran kummallekin.
Saksan ulkoministeriössä Ukrainan ja Venäjän kriisiin johtanutta tilannetta on arvioitu aiempaa syvällisemmin. Ministeriöstä kerrotaan, että venäläiset aivan ymmärrettävistä syistä huolestuivat Ukrainan hankkeista solmia vapaakauppasopimus EU:n kanssa.
Presidentti Vladimir Putinin virkakauden keskeisiin suunnitelmiin kuului Ukrainan liittäminen Kazakstanin ja Valko-Venäjän lisäksi Euraasian unioniin. Saksalaisen tulkinnan mukaan Ukrainan osallisuus Itsenäisten valtioiden yhteisössä tarjoaa vapaan pääsyn myös Euraasian unionin markkinoille.
Siksi kauppa- ja investointivirtojen kiertokulku nousivat Venäjän hallitukselle todella mittavaksi ongelmaksi. Moskovassa nähtiin kauhukuva siitä, että eurooppalaisilla sisämarkkinoilla tuotetut tavarat voidaan ennen pitkää tuoda Ukrainan kautta tullivapaasti Venäjälle.
Saksan ulkoministeriössä myönnetään nyt, että kahden vapaakauppaliiton, Euroopan unionin ja Euraasian unionin Ukrainan liittyvät ongelmat eivät saaneet riittävästi painoarvoa kauppaliittojen vuoropuhelussa.
Toinen talouksien taistelu meneillään olevassa kriisissä on Ukrainan talouden romuttaminen Euroopan unionille kelpaamattomaan kuntoon. Siinä Venäjä on onnistunut verrattain hyvin.
Ennen Venäjän ja sen tukemien separatistien joukkoja vastaan alkaneita taisteluja oli Donetskin ja Luhanskin alueiden osuus Ukrainan viennistä neljännes.
Alueiden metalliteollisuus oli Ukrainan talouden veturi. Metalliteollisuuden lisäksi kaivostoiminta sijaitsee suurelta osin nyt miehitetyillä alueilla.
Hiilikaivoksista 70 prosenttia on kokonaan poissa käytöstä. Ukraina on muuttunut hiilen viejämaasta sen tuojamaaksi.
Maan tärkeimmäksi toimialaksi on jäänyt maatalous.
Valuutan hryvnjan arvosta on tänä vuonna kadonnut kaksi kolmasosaa ja vuosi-inflaatio hipoo 20 prosenttia.
Samaan aikaan Ukrainan valtion puolustusmenot ovat kasvaneet valtavasti. Presidentti Petro Porošenkon lähipiiristä kerrotaan puolustusbudjetin paisuneen parissa kuukaudessa kahdella miljardilla dollarilla.
Ukrainan valtiovarainministeriö ennakoi maan kansantuotteen vajoavan tänä vuonna 8–10 prosenttia. Talousyhteistyöstä EU:n kanssa ei ihan ensi hätään tule pelastusta. Ukrainan ja EU:n vapaakauppasopimuksen lopullinen voimaantulo siirtyi tammikuuhun 2016.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
