Kolin kansallispuisto on kasvattanut kävijämääräänsä – puiston maisemat huokuvat vaarakarjalaisuutta

Ilovoltti Oy:n yrittäjät Irja Tanskanen (edessä), Marja Lahti ja harjoittelija Liisa Lahti kannustavat matkailijoita kokemaan Kolin lumikengät jalassa. Aiempaa kokemusta tai erityisiä taitoja ei lumikengillä kulkemisessa tarvita. Kuva: Lari Lievonen

Eero Järnefeltin öljyvärimaalaus Syysmaisema Pielisjärveltä on nimetty yhdeksi suomalaisuuden ikoniksi. Järnefelt taltioi maalaukseen Suomen neljänneksi suurimman järven Pielisen Kolilta katsottuna vuonna 1899. 

Kun on nähnyt kansallismaiseman ruskassa, herää halu nähdä Kolin niityt ja hakamaat kesän vehreydessä. Luonteva jatke on ihailla lumen kuorruttamia puita Kolin vaaramaisemassa ja tarpoa lähes metrisessä hangessa lumikengillä.

Kolilla kokenutkin vaeltaja voi haastaa itsensä vaativissa vaaramaastoissa.

Pelkästään visuaalisista nautinnoista kiinnostunut kulkija pääsee nauttimaan kansallismaisemasta, sillä Ukko-Kolille kapuaa melko pienin ponnisteluin.

Ukko-Kolin huipun läheisyydessä asiakkaita palvelee myös Koli Shop Retkitupa. Matkamuistojen ja retkeily­varusteiden lisäksi Ilovoltti Oy:n yrittäjät myyvät opastettuja luontoretkiä.

Ilovoltti Oy on kolmen naisen yritys. Kaikki alkoi vuonna 1995, jolloin Irja Tanskanen kapusi ensimmäisen kerran opastamaan retkeilijöitä Kolille.

"Olin tehnyt töitä kokkina sekä tarjoilijana ja tottunut asiakaspalveluun. Maalaistalon tyttönä luonnossa liikkuminen eväiden kanssa oli luontevaa ja mieluisaa. Kävin eräopaskurssit ja perustin ensimmäisen opastettuja retkiä myyneen yritykseni", muistelee Tanskanen.

"Koli tarjoaa vakaan toiminta­ympäristön, missä yrittäjän on helppo suunnitella tuotepaketteja tuleville vuosille. Ikiaikaiset maisemat eivät muutu kuin luonnon muokkaamina."

Vuonna 2016 Kolin kansallispuiston kävijämäärä oli hieman yli 181 000, viime vuonna kävijöitä oli 203 400.

"Sesongin pidentymisen ja kävijämäärän kasvun on voinut havainnoida esimerkiksi paikoitusaluetta tarkkailemalla. Autoja on riittänyt pitkälle syksyyn, kun aiemmin sesonki keskittyi tiukasti juhannuksen jälkeiseen aikaan."

Hyvinvoinnin hakeminen luonnosta on ehkäpä jo kulunut fraasi, mutta se on yksi syy kävijämäärän kasvuun, Tanskanen arvioi.

Metsähallituksen luontokeskus Ukon asiakasneuvoja Heidi Kilpeläinen on Tanskasen kanssa samaa mieltä: ihmiset hakeutuvat kansallispuistoihin saadakseen luonnosta hyvinvointia.

Kovin Luontokeskus Ukko on Järvi-Suomen alueella Metsä­hallituksen lippulaiva, sillä keskus on joka päivä auki ympäri vuoden jouluaattoa ja lyhyttä huoltotaukoa lukuun ottamatta.

Kävijämäärällä mitattuna Koli on Etelä-Suomen toiseksi tärkein kansallispuisto. Lapin luontokeskukset ja kansallispuistot painivat omassa sarjassaan.

Kilpeläinen harrastaa vaellusta ja kertoo nauttivansa työssään erityisesti retkeily­neuvojen jakamisesta.

"Vuodenajoista talvi haastaa erityisesti vaeltajan. Silloin on vain kyettävä tarvittaessa nöyrtymään luonnon edessä."

Matkailu on vanha juttu Kolilla. Esimerkiksi Suomen vanhin merkitty luontopolku avattiin vuonna 1896 ja laskettelurinteet vuonna 1938.

Aivan Ukko-Kolin huipun läheisyydessä matkailijoita palvelevat rinta rinnan Metsähallituksen luontokeskus Ukko sekä Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) Break Sokos Hotel Koli ja kylpylä Metsähallituksen vuokralaisina. Rantatien varrella sijaitsevat laskettelurinteet.

"Asetuksessa Kolin kansallispuistosta lähdetään siitä, että matkailupalvelut ja laskettelu­rinnetoiminnot sekä niiden alueet turvataan kansallispuiston yhteydessä", kertoo PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä.

"Olemme viime vuosina investoineet voimakkaasti hotelliin, hotellin ravintolaan ja kylpylään. Tavoitteena on houkutella uusia matkailijoita Kolin lisäksi koko Pielisen altaan alueelle."

Kolin kävijämäärät ovat kasvussa. Kivelän mukaan sekä Metsähallituksen että PKO:n tavoitteena on saada alueelle lisää pysäköintitilaa sekä parantaa kevyen liikenteen väyliä. Myös majoituskapasiteetin lisäykselle olisi tilausta.