Kaikelle syrjinnälle täystyrmäys
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan koulujen tulisi olla kaikille turvallinen paikka. Sellainen paikka, jossa kulttuurit nähdään rikkautena ja jossa on nollatoleranssi rasismin suhteen.
”Viimeaikainen keskustelu monikulttuurisuudesta Olli Immosen (ps.) lausuntojen myötä ei ollut omiaan vahvistamaan sitä viestiä, että kaikenlainen rasismi ja syrjintä ovat väärin.”
Avoimuutta kouluihin tuodaan ministerin mukaan lisäämällä opettajien monikulttuurisuuskoulutusta sekä uusilla opetussuunnitelman perusteilla, joilla lisätään esimerkiksi ihmisarvon ja ihmisoikeuksien tuntemusta.
Entä kenellä on vastuu välittää hyväksyvää ilmapiiriä, vanhemmilla vai kenties koululla?
”Kaikilla meillä aikuisilla, myös poliitikoilla. Pitää nähdä sanomisten vaikutukset, koska lapset ja nuoret aistivat herkästi aikuisten ja ympäröivän yhteiskunnan asenteita. Meillä aikuisilla on vastuu viestittää yksiselitteinen ei kaikelle rasismille, syrjinnälle ja kiusaamiselle. Siihen ei mahdu poikkeuksia ja muttia”, ministeri painottaa.
Opetuksen tasossa on myös eroja kuntien välillä, eikä koulutuksellinen tasa-arvo toteudu ministerin mukaan enää yhtä hyvin kuin aiemmin.
”Osa kunnista on edelläkävijöitä ja panostaa hyvinkin paljon ja on ottanut ennakkoluulottomasti käyttöön uusia tapoja oppia. Osassa kunnissa panostetaan huomattavasti vähemmän ja ajatellaan, että se perustaso riittää.”
Grahn-Laasonen kuitenkin muistuttaa, että kansainvälisesti mitattuna Suomessa asuinpaikka määrittää hyvin vähän sitä, minkälainen opetuksen taso on.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on kuitenkin huolissaan hallituksen suunnitelmista lakkauttaa vuodesta 2011 jaetut usean sadan miljoonan erityisavustukset, jotka ovat toimineet tietynlaisena patona ryhmien kasvamiselle.
Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu, jos avustukset lakkautetaan. Luvassa ei ainakaan ole pakollista ryhmäkokojen sääntelyä.
”Uusia velvoitteita kunnille ei aseteta vaikeassa taloustilanteessa. Ohjelmassaan hallitus on sitoutunut siihen, että uusia velvoitteita ei tule. Näin ollen uutta sääntelyä koskien ryhmäkokoja ei ole tulossa”, ministeri kertoo.
Pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa on puolestaan havaittavissa ilmiö, etteivät vanhemmat suinkaan laita lapsiaan lähimpään kouluun, vaan koulut jakautuvat niin sanotusti laadukkaisiin ja epäkiinnostaviin.
Esimerkiksi maahanmuuttajavaltaisten tai alemman tuloluokan ja matalan koulutuksen alueilla opetus- ja kulttuuriministeriö on ministerin mukaan jo aiemminkin tukenut kouluja erityisavustuksin.
”Koulutuksen tasa-arvoon päästään vahvistamalla heikkoja.”
Nämä tuet jatkuvat ministerin mukaan myös tulevaisuudessa.
Myös toisen asteen oppilaitokset ovat muutoksen edessä. Sekä lukiota että ammatillista koulutusta odottaa reformi.
Uudistaminen alkaa ammatillisesta koulutuksesta, johon kohdistuvat 190 miljoonan leikkaukset jo vuonna 2017.
Ministerin mukaan koko koulutus uudistetaan, jotta opetuksen laatu voidaan taata leikkauksista huolimatta.
”Jatkossa nuorten ja aikuisten koulutusta säädellään yhdellä järjestämisluvalla. Tarkoitus on säätää uusi laki, jonka kautta nuorten ja aikuisten koulutus säädellään yhdestä putkesta.”
Myös rahoitusta uudistetaan, ja ministerin mukaan koulutuksen järjestäjäverkko tulee tiivistymään mutta kentän vapaaehtoisin voimin. Koulujen määrä voi siis vähentyä ja oppilaitokset tulevat yhdistämään voimiaan.
Olennaista ministerin mukaan on, että lukio ja ammatillinen koulutus pysyvät myös tulevaisuudessa erillisinä polkuina, joilla on erilaiset tehtävät.
Silja Eisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
