Elinkeinoministeri Lintilä: Turpeen veronkorotus pysyy, turvekoneille kaavaillaan romutuspalkkiota osana tukipakettia
Nuorten metsien ja ensiharvennusten kemera-tuen ehtoja pohditaan kotimaisen hakkeen lisäämiseksi.
Tarpeettomiksi käyville turvekoneille kaavaillaan romutuspalkkiota, turveyrittäjä Pauli Kontoniemen pihalla Alavudella koneita seisoo useita. Kuva: Johannes TervoHallituksen sopimasta energiaturpeen veron korottamisesta ei luovuta, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Lintilän mukaan turvetta käyttävät ja tuottavat yritykset ovat sitä mieltä, ettei siitä olisi hyötyä enää tässä vaiheessa. Eniten turpeen kilpailukykyä on vähentänyt päästöoikeuden hinnan nousu.
Lintilän mukaan keskusta aikoo esittää hallituskumppaneilleen turpeen käytön nopean loppumisen vuoksi tukipakettia turvealalle. Sen yhtenä osana on kaavailtu tarpeettomille jyrsimille ja muille turvekoneille maksettavaa romutuspalkkiota.
Romutuspalkkiota käytettiin 2000-luvun alussa EU:ssa kalastusalusten poistamiseen käytöstä, kun kalastusta haluttiin vähentää.
Yksityisille käytöstä poistuville turvealueille pohditaan joko kompensaatio tai jopa lunastamista.
Hakkeen käytön lisäämiseksi nuorille tai ensiharvennusmetsille kaavaillaan kansallista tukea, esimerkiksi kemeran eli metsänparannustuen ehtoja voitaisiin muuttaa.
Nykyinen turpeen käytön nopea vähennys vaarantaa Lintilän mukaan koko Suomen energiastrategian ja joka tapauksessa turvetta tarvitaan ja huoltovarmuuden takia, etenkin kasvu- ja kuiviketurvetta.
Lisäksi ainespuun mahdollinen käyttö energiaksi ja hakkeen tuonnin lisäys aiheuttaa huolta, eikä kotimaisen hakkeen lisäys näytä riittävän turpeen korvaamiseen.
Tukitoimia ollaan tekemässä akuutin kriisin vuoksi kansallisesti. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet eivät ole tarpeeksi nopeita.
Myös huoltovarmuuslakien ja varaston käyttöä pohditaan, mutta tiedot huoltovarmuusvaraston suuruudesta eivät ole julkisia, Lintilä sanoo.
Ministeri korostaa, että energiaturpeen käyttöä ei ole ollut tarkoitus kieltää, vaan vähentää puoleen vuoteen 2030 mennessä.
Nyt käytön vähentyminen on tapahtunut paljon nopeammin muun muassa imagosyistä, eli esimerkiksi lämpölaitosten asiakkaana oleva teollisuuslaitos ei ole halunnut turpeella tuotettua lämpöä kuluttajien vastustuksen vuoksi, Lintilä toteaa.
Isot tuottajat, Vapo etunenässä, ovat vähentämässä tuotantoa rajusti. Koska turvetta joka tapauksessa tarvitaan jatkossakin hakkeen polton yhteydessä, pienille tuottajille jää tilaa, Lintilä muistuttaa.
Tukitoimia on pohdittu muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmässä. Tukipaketti on menossa eteenpäin ensi viikolla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
