”Me ei tehdä valintaa asiakkaan puolesta” ‒ S-ryhmä pitää hintojen noustessa hyllyssä sekä kotimaista että halvinta vaihtoehtoa
Sekä tunnetuille merkeille että kaupan omille brändeille on kysyntää, S-kaupassa uskotaan.
S-ryhmän oman kyselyn mukaan puolet kuluttajista aikoo ostaa kotimaista ruokaa, vaikka hinnat nousisivat reilustikin. Kuvituskuva. Kuva: Kari SalonenS-ryhmä avasi kevättalvella jo neuvoteltuja elintarvikkeiden valikoimajaksojen hintoja. Nyt syksyllä jaksojen hinnat lyötiin lukkoon aiempaa myöhemmin.
SOK:n päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysahon mukaan järjestely on toiminut hyvin.
”Toimittajat ovat tarjonneet hintansa, ja kertoneet, miksi siinä on epävarmuutta. Se on äärimmäisen reilu ja läpinäkyvä tapa neuvotella, kun maailmanmarkkina heiluu molempiin suuntiin”, Päällysaho sanoo.
Hän huomauttaa, että tilanteen korjautuessa ja maatalouden kannattavuuden parantuessa sama toimintatapa mahdollistaa hintojen korjauksen myös alaspäin.
Vielä toistaiseksi maatalouden kustannuskurimus ei näytä helpottavan. Päällysaho ei kuitenkaan ota suoraan kantaa siihen, pitääkö tuottajahintojen nousuun löytää lisää keinoja.
”Me neuvottelemme valmistavan teollisuuden kanssa, emmekä alkutuottajan kanssa. Toivotaan, että alkutuottaja on saanut kevään ja kesän hintamuutoksista parempaa hintaa teollisuudelta”, Päällyasho sanoo.
”Nyt syksyllä tavarantoimittajat tekevät uudet hintatarjoukset. Kyllä minä uskon että, jos siellä on nousupainetta niin tuottajat ja tuottajaosuuskunnat pystyvät sen myös kotiuttamaan.”
ProAgria Keskusten Liiton toimistusjohtaja Harri Mäkivuokko penäsi noin viikko sitten MT:n haastattelussa kaupan vastuuta kotimaisuusasteen ylläpitämisessä.
Mäkivuokon mukaan erityisesti kaupan omien brändien valikoima ohjaa kysyntää. Jos oman merkin tuotteissa siirrytään tuontiruokaan, laskee ostosten kotimaisuusaste.
Päällysaho taas siirtää vastuuta kotimaisuusasteesta kuluttajalle:
”Kuluttaja itse päättää kaupan hyllyssä. Jos joku tahtoo ostaa kaikista edullisimman tuotteen, niin meidän pitää vastata siihenkin kysyntään.”
S-ryhmän oman kyselyn mukaan puolet kuluttajista aikoo ostaa kotimaista ruokaa, vaikka hinnat nousisivat reilustikin.
”Merkittävä osa ostaa hinnan muututtuakin kotimaisen tuotteen. Ja meidän velvollisuus on vastata myös siitä, että näitä tuotteita on hyllyssä.”
Päällysahon mukaan kaupan omien merkkien noin 25 prosentin markkinaosuus on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa.
S-ryhmä ei myöskään aio kasvattaa omien merkkiensä osuutta supistamalla valikoimaa.
”Jokaisessa tuoteryhmässä lähdetään siitä, että siellä on johtava merkkituote mukana. Me ei olla syrjäyttämässä johtavaa merkkituotetta markkinoilla. Silloin sen valmistaja tietää, että heidän tuotekehitykselle ja panostukselleen me ollaan jatkossakin myyntikanava.”
Tämä tarkoittaa sitä, että pienemmissäkin kaupoissa on useita eri vaihtoehtoja vastaavasta tuotteesta.
”Johtava brändi, sille rinnakkainen tai rinnakkaisia tuotemerkkejä ja kaupan omat merkit”, Päällysaho listää.
”Me ei tehdä sitä valintaa asiakkaan puolesta. Me mahdollistetaan asiakkaalle erilainen ostokäyttäytyminen.”
Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikman taas suositti tiedon parempaa jakamista elintarvikeketjussa.
Suosituksen mukaan kaupan tulisi välittää tietämystään markkinoista ketjussa alaspäin.
Päällysahon mukaan näin myös tehdään. Esimerkkinä hän käyttää S-ryhmän asiakasomistajillaan teettämää kyselyä, jonka tulokset on annettu kaikkien käyttöön.
Elintarvikevaltuutetun työ saa Päällysaholta tunnustusta:
”Olli on nostanut ihan oikeita asioita omalle agendalleen.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
