Ruotsi puolittaasuurpetokantansa
Ruotsin eduskunta on päättänyt puolittaa maan suurpetokannat keskustalaisen ympäristöministerin Leena Ekin esityksen mukaisesti.
Länsinaapurissa on kuluvan vuoden aikana keskusteltu laajasti suurpetopolitiikasta. Johtavaksi ajatukseksi on muotoutunut, että päättäjien on otettava huomioon niiden ihmisten mielipiteet, jotka kärsivät suurpetohaitoista ja elävät petoalueilla.
Ruotsin karhujen määrä aiotaan pienentää 1 100–1 400 yksilöön. Nyt karhuja on yli 3 000.
Susimäärä lähentelee nyt 400:aa yksilöä. Ruotsin eduskunnan mielestä sopiva määrä on 170–270.
Ahmoja arvioidaan olevan Ruotsissa 668–835. Tulevaisuudessa tähdätään 500–600 yksilöön.
Ilvesmäärä on nykyisin 1 400–1 900. Se pitäisi vähentää 700–1 000 yksilöön.
Maakotkia Ruotsissa pesii nyt 209 paria. Eduskunta haluaa vähentää määrän 150 pesivään pariin.
Samassa yhteydessä Ruotsin eduskunta päätti muuttaa metsästyslain 28. pykälää. Nyt eläimen omistaja tai muu henkilö saa tappaa metsästyskoiraa tai kotieläintä uhkaavan pedon. Asiasta riittää ilmoitus lääninhallitukselle.
Aiemmin lampaitaan tai koiraansa suojellut ja suurpedon tappanut henkilö joutui poliisikuulusteluun ja saattoi jopa saada tuomion teostaan.
Vaikka Ruotsi on pystynyt osoittamaan EU-komissiolle, että suurpetokannat ovat suotuisan suojelun tasolla, komissio luultavasti pyrkii puuttumaan nyt tehtyihin päätöksiin.
Ruotsin luonnonsuojeluliitto tekee parhaansa, jotta EU-komissio olisi tietoinen maan suurpetopolitiikasta ja sen epäkohdista. Liitto ei hyväksy eduskunnan tekemää päätöstä eikä sen perusteluja, suojelujohtaja Jan Terstad sanoo.
Liitto aikoo jatkaa yhteydenpitoa ja vaikuttamista poliitikkoihin. Jäsenmääräkseen se ilmoittaa yli 200 000.
Liiton mielestä päätös on EU-lainsäädännön vastainen. Liitto pelottelee, että Ruotsi joutuu asian takia EU-tuomioistuimeen.
Ruotsissa, samoin kuin Suomessa, suurpetojen määristä ei ole yksimielisyyttä. Poronomistajat ja metsästäjät väittävät petoja olevan ilmoitettua enemmän, luonnonsuojelijat ilmoitettua vähemmän.
”Uusi petopolitiikka on edistysaskel”, sanomalehti Lantbrukets Affärstidning kehuu.
Lehden mukaan suurpetokantoja on jatkuvasti pyritty kasvattamaan, huolimatta poronomistajien, kotieläintilojen ja koiran avulla metsästävien mielipiteistä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
