Taigametsähanhien metsästystä pitäisi vähentää
Lähes koko Suomen metsähanhikanta on aapasoilla pesivää taigametsähanhen alalajia. Kuvassa taigametsähanhia. Markus Varesvuo/KUVALIITERI Kuva: Viestilehtien arkistoTarvitaan korjaavia toimia sekä Suomessa että muualla taigametsähanhen levinneisyysalueella, jotta taantuminen saadaan pysäytettyä ja kanta runsastumaan, totesi projektipäällikkö Arto Marjakangas Suomen riistakeskuksesta Riistapäivillä Kajaanissa viime viikolla.
Marjakankaan mukaan monet muut tärkeät muuttujat, kuten taigametsähanhien poikastuotto, yksilöiden säilyvyys ja kuolinsyyt sekä metsästyssaaliin alalajikoostumus tunnetaan kuitenkin huonosti.
”Suomessa tulisi ennen muuta vähentää kannan tuottavan osan metsästyskuolevuutta. Tarvitaan myös lisää tietoa pesimäkannan koosta, populaatiobiologiasta sekä metsästyssaaliin koosta ja koostumuksesta.”
Suomalaisten metsähanhien pesimälevinneisyys ja tärkeimmät pesimäalueet tunnetaan jo hyvin. Myös muutto- ja kerääntymisalueet lukuun ottamatta pesimättömien lintujen sulkimisalueita ovat tuttuja.
Mutta pelkästään Suomen toimet eivät riitä. Metsähanhi on kansainvälinen riistavara, joten myös kansainvälinen kannanhoitoyhteistyö on saatava pikaisesti alulle.
”Tarvittavat toimet ja yhteistyön muodot tulisi määritellä koko muuttotien kattavassa taigametsähanhen kannanhoitosuunnitelmassa.”
Lähes koko Suomen metsähahikanta on aapasoilla pesivää taigametsähanhen alalajia.
Uusimman tiedon mukaan aivan pohjoisimmassa Lapissa pesii myös Norjan Finnmarkin kantaan kuuluvia tundrametsähanhia. Suomen lintuatlaskartoituksessa taigametsähanhen varmojen pesimäruutujen määrä puolittui 1970- ja 1980-luvuilta 2000-luvulle.
Kanta on taantunut jopa tärkeimmillä pesimäalueilla Keski-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, kertoo Marjakangas. Metsähanhi luokitellaan meillä silmälläpidettäväksi lajiksi.
Arvio taigametsähanhen talvehtivasta kokonaiskannasta Luoteis-Euroopassa oli vuonna 2011 noin 45 000 yksilöä. Sitä vastoin tundrametsähanhen kanta on runsas ja vakaa.
Metsähanhikannan vähenemiseen voi olla useita syitä.
Ojitus ja hakkuut metsähanhien pesimäsoita ympäröivissä korvissa ja reunametsissä ovat saattaneet vähentää pesimisympäristöjen määrää ja laatua.
Lisäksi laulujoutsenkannan ja muiden hanhien kantojen runsastuminen levähdys- ja talvehtimisalueilla on saattanut lisätä kilpailua elintilasta, totesi Marjakangas.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
