Kesäleiri pelastaamonen perheen kesän
Kesäleiri on monelle lapselle mökin korvike: siellä uidaan, ongitaan, paistetaan makkaraa ja leikitään ulkona. Eija Poutanen Kuva: Viestilehtien arkistoVIHTI (MT)
Kesäleirit alkoivat taas, ja tuhannet lapset viettävät lomaansa ammattilaisten ohjauksessa, hyvin usein maalaismaisemassa.
Kesäleirit ovatkin monen perheen pelastus, sillä lapsilla on lomaa koulusta kesästä ja paikkakunnasta riippuen 9–12 viikkoa, mutta vanhemmilla parhaimmillaankin vain puolet tästä.
Lastenhoitopulmat kärjistyvät yhden vanhemman perheissä ja esimerkiksi omassa yrityksessä tiivisti kiinni olevissa perheissä.
Leirit ovat yhä useammin myös harrastuksen jatke, sillä urheilu- ja muut harrasteseurat ovat laajentaneet toimintaansa kesään. Jos lapsi on talvella kiekkoillut tai koripalloillut, seura järjestää usein kesällä leirin, jossa harrastusta jatketaan.
Myös seurakunnat ja erilaiset yhdistykset järjestävät päiväleirejä. Suosittujakin leirit ovat, esimerkiksi Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistyksen eläinaiheiset päiväleirit ovat täynnä.
Yksi itsenäinen yön yli pidettävien leirien järjestäjä on Pelastusarmeija, joka on monelle muutoin tuttu vain joulun alla kaduille ilmestyvistä keräyspadoista sekä armeijamaisista asuistaan.
Sosiaalisella toiminnalla on järjestössä kuitenkin pitkät perinteet. Lomakoteja oli ennen eri puolilla Suomea, mutta nyt on jäljellä enää yksi: Vihdin Nummelassa sijaitseva lomakoti, jossa kesäsiirtolatoiminta alkoi jo vuonna 1914.
Alun perin toiminnasta vastasivat niin kutsutut slummisisaret, ja lapset saattoivat viettää lomakodissa pitkiäkin jaksoja, jopa koko kesän.
Hiidenveden rannalla sijaitseva leirikeskus on tullut Pelastusarmeijalle läheiseltä Kopun kartanolta.
”Haluamme auttaa tukea tarvitsevia perheitä ja tarjota lapsille mahdollisuuden lomailuun”, kertoo 4–11-vuotiaiden lasten kesäleirien johtotiimiin kuuluva Sanna Vähäaho.
Perheiden hoitotarpeesta kertoo se, että pisimmät eli 12 päivän leirit täyttyvät ensin. Osa saa maksuapua kunnalta, osa tulee omalla rahalla.
Leirit maksavat 140–280 euroa.
Vähäahon mukaan köyhien lapsiperheiden lukumäärä on kasvanut, vaikka perheiden tulotaso on muuten noussut. Siksi lomailumahdollisuuksiakin pitää olla kaikille ja erilaisiin tarpeisiin. Nummelan lomakoti tarjoaa monelle lapselle kesän ainoan ”mökkikokemuksen”.
Hengellisyys näkyy esimerkiksi ruokarukouksena ja -lauluina sekä suhtautumisena toisiin ihmisiin.
”Lähimmäisen palvelemisena ja suhtautumisena lapsiin, Jeesuksen esimerkin mukaan”, Vähäaho sanoo.
Uskontoa ei tuputeta, ketään ei käännytetä eikä henkilökunnaltakaan edellytetä kirkkoon tai järjestöön kuulumista.
Perinteiset iskusanat soppa, saippua, sielunhoito (soup, soap, salvation) pätevät yhä.
Pässeille nimet
Vähäaho on ollut Nummelassa työssä jo 14 kesän ajan, joten tuntuma lasten lomatoiveisiin on hyvä.
”Soutelua, uimista, onkimista, makkaran ja tikkupullan paistoa, vapaata oleilua. Maalaismaiset asiat ovat lapsille tärkeitä, ja haluamme tarjota lapsille niiden kautta hyvän leirikokemuksen”, Vähäaho sanoo.
Nummelan lomakoti vaikuttaakin idylliseltä: pää- ja majoitusrakennusten lisäksi on sauna, isot ruohokentät leikkipaikkoineen, trampoliineineen ja leikkimökkeineen, uimaranta sekä lammasaitaus.
Lomakotiin tuotiin läheiseltä Koivulan tilalta ennen ensimmäisen leirin alkua kaksi pässiä. Lampaat ovat aluksi arkoja, mutta tottuvat kesän mittaan lapsiin. Yksi leirin ohjelmanumero on antaa mustalle ja valkealle pässille nimet.
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
