Haukea pilkitäänkevään viime jäillä
Kari Lindholm ”Pilkintää kannattaisi hyödyntää talvimatkailussa. Tästäkin haukireissusta saksalaiset turistit maksaisivat messinkiä”, sanoo Jorma Kaaretkoski. Kuva: Viestilehtien arkistoSODANKYLÄ
Terävä kaira rouhii pilkkireikää Ala-Liesijoen metriseen jäähän Koitelaiskairassa. Yöllä satanut nuoskalumi häikäisee kalamiehestä. Touhua tarkkailee idän puolella valkolakkinen Koitelainen.
Jääporan kahvoissa ahertaa aurinkolaseilla silmänsä suojannut Lapin Vapaa-ajankalastajien nokkamies Jorma Kaaretkoski Sodankylästä.
”Tässä on metri lunta ja toinen metri jäätä. Ja erittäin hyvät kelkkakelit, vaikka huhtikuu on jo lopussa. Jäät lähtevät toukokuun loppupuolella, kun isot aapasuot sulavat. Pilkkiaikaa on vielä jäljellä”, Kaaretkoski puuskuttaa.
Hän sanoo, että parin viikon sisällä ongelmaksi muodostuu ojien ylitys. ”Tänä talvena kaikki ojat eivät ole edes jäätyneet.”
Jänkäkoiraksi ja krokotiiliksi parjattu hauki on Kaaretkosken mukaan mainettaan parempi kala.
”Vaikka Lapissa ei syödä haukea kovin innokkaasti, se on silti hyvä ruokakala. Etenkin, kun sen fileeraa ruodottomaksi. Puhtaan veden hauki on kohta parempi kala kuin Perämeren lohi. Itse jauhan haukifileestä kalapullia.”
Hän neuvoo tainnuttamaan ja verestämään hauen heti, kun se on nostettu jäälle.
”Kala kannattaa suolistaa välittömästi, sitten se jäähdytetään lumessa. Suolet saavat jäädä merikotkille.”
Hauki kelpuuttaa mökkilaiturilta tutut vieheet myös talvella. Kaaretkoski sitaisee 0,30-milliseen siimaan terästapsin ja kytkee siihen kuusamolaisen haukilusikan. Toinen pilkkivapa saa syötiksi ison ja värikkään jigin. Myös isot tasapainopilkit kelpaavat hyvin.
”Kun hauki on syönnillä, riittää, että syötti tipautetaan pohjaan ja vähän nykytetään. Tämä ei ole mikään tekniikkalaji. Useimmiten tärppi tulee heti, kun viehe nostetaan pohjasta. Paras hauen syönti on varhain aamulla tai iltapäivällä.”
Haukea voi pilkkiä myös ”ootto-ongella” tai iskukoukuilla. Siihen pitää olla vesialueen omistajan lupa.
”Peruspilkintään ei tarvita lupia eikä valtion kalakorttia. Tämä on jokamiehenoikeus, kunhan pysytään poissa virtavesistä.”
Hauki saattaa täräyttää myös ahvenpilkkiin ja samalla säikäyttää pilkkijän pahanpäiväisesti. ”Jos siimassa ei ole terästapsia, se tietää useimmiten menoa vieheelle.”
Jääkairan pitää olla hauen pyynnissä kuusituumainen, pienemmästä reiästä ei vanttera hauki mahdu.
”Joskus pilkkireikää pitää suurentaa kairaamalla toinen reikä kiinni edelliseen. Myös pienikitainen nostokoukku on tarpeen”, kertoo Kaaretkoski.
Hän kehottaa kairaamaan heti alkajaisiksi useamman avannon. ”Siten hauki löytyy helpommin, eikä se häiriinny jatkuvasta kairan rohinasta.”
Taktiikka hauen ylös saamiseksi on suoraviivainen.
”Annetaan ensin löysiä, väsytetään vähän, ja ei kun ylös. Pilkkikelan jarru säädetään siten, että siimaa ulos vedettäessä tuntuu selkeä vastus. Jotkut käyttävät vavassa pientä hyrräkelaa.”
Kaaretkoski kertoo saaneensa Ala-Liesijoelta tänä talvena 48 haukea, joista suurin oli 7,2-kiloinen.
”Joki on kymmenmetrinen, suvannoissa vettä on vajaat kaksi metriä. Hauki nousee tänne Kitisestä, Vajusen altaasta. Tästä ylöspäin alkavat harrinivat.”
Vajusen säännöstelyaltaalla Kitisellä uivat kuuluisat suurhauet.
”Eräs kaveri täytti saamansa 16-kiloisen ja 133 sentin pituisen yksilön. Viime kesän uistelukisan suurin hauki oli 12-kiloinen. Ne ovat kasvaneet jättiläisiksi, sillä altaissa on valtavasti särkikaloja.”
Kaaretkoski moittii valmisteilla olevan kalastuslain sisältöä.
”Jos vapaa-ajan kalastajat eivät saa myydä saalistaan, se tappaa ainakin täkäläiset kalastuskisat, joista tulee yleensä satoja kiloja haukea kerralla.”
Räntäsade muuttuu vesipisaroiksi.
Etelätuuli tuo kevään Koitelaiseenkin. Sen tietää myös läheisen petäjän latvaan istahtava merikotka.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
