Pesärauha parantaa kuutin mahdollisuuksia selvitä
LAPPEENRANTA (MT)
Saimaannorpan suojelemiseksi on jo 20 vuoden ajan julistettu pesimärauha. Kuuttien ensihetkiä varjeleva julistus muistuttaa, että uhanalaisen norpan pahin uhka on ihminen.
”Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot eivät pääse lumipesän suojiin. Uhka sen sijaan on ajattelemattomuus. Se voi tehdä sukupuutosta totta”, kuuluu pätkä saimaannorpan pesärauhan julistuksesta.
Pesärauhan julistivat Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun oppilaat Manu Ansas ja Anastasia Mateush WWF Suomen järjestämässä tilaisuudessa Lappeenrannassa tiistaina.
Ansas luki pesärauhan julistuksen suomeksi ja Mateush venäjäksi.
Kaksikielisyydellä pyrittiin tavoittamaan myös Saimaan alueella liikkuvat venäläismatkailijat.
Nuoret pitivät julistusta kunniatehtävänä.
”On hienoa, että norppaa suojellaan. Toivottavasti kanta saadaan kasvuun”, Ansas sanoo.
Kumpikaan nuorista ei ole itse koskaan nähnyt saimaannorppaa, mutta uhanalainen nisäkäs on tullut tutuksi esimerkiksi koulussa.
”Valitsin saimaannorpan myös pankkikortin kuvaksi”, Ansas hymyilee ja nostaa norppakortin esiin.
Nuoret toivovat, että pesärauhan julistus auttaa kuutteja selviytymään. Heidän mielestään on hyvä, että norppatietoutta aletaan levittää myös venäjäksi.
”Tuskin matkailijoista moni on tiennyt, kuinka harvinaisia norpat ovat”, Mateush arvioi.
Tilaisuudessa julkistettiin venäjänkielinen norppaesite, jota jaetaan keväällä Saimaan alueen matkailuyrityksiin.
Esite on kustannettu Kimmo Ohtosen viime syksynä tempaiseman norppauinnin tuloilla.
”Uinti toi paljon uusia tukijoita ja rahaa”, suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF:sta kertoo.
Pääosa varoista on jo ohjattu käytännön toimiin.
Idea alueella liikkuville venäläismatkailijoille tiedottamiseen tuli Saimaan seudulta ja matkailuyrittäjät ovat ottaneet sen hyvin vastaan.
Imatralla runsaat kymmenen vuotta asunut Svetlana Ranta arvelee, että tiedottaminen saimaannorpasta on tarpeen venäläisturistien keskuudessa.
”Heitä kiinnostaa norppa varmasti, mutta tieto täytyy viedä heille. Itse olen kuullut norpasta asuessani Suomessa”, suomen- ja venäjänkielisiä uutisia välittävässä Mosaiikki-lehdessä työskentelevä Ranta pohtii.
Saimaannorpan kannaksi arvioidaan nykyisin noin 310 yksilöä. Kanta on vahvistunut, mutta tarvitsee edelleen voimakasta suojelua.
Pesimärauhaa tarvitaan helmi–maaliskuussa, jolloin norpat asettuvat jäälle pesäkinoksensa suojiin synnyttämään. Parhaillaan ne etsivät sopivia paikkoja.
Tänä talvena tilanne näyttää pesäpaikkojen kannalta edellistalvea paremmalta. Saimaa jäätyi jo joulukuussa ja lumikinoksia on jonkin verran.
Rantakinoksia vahvistavat lumipyryt ovat kuitenkin edelleen tervetulleita.
Norppa on pesää etsiessään hyvin herkkä häiriöille.
Moottorikelkkailua, hiihtämistä ja muuta liikkumista luotojen ja saarien rantamilla tulee nyt välttää, Luukkonen painottaa.
Lisäksi hän vetoaa kalastajiin. ”Kalaverkko on aina myös norppapyydys.”
Alkuvuoden aikana verkkoihin on menehtynyt jo kolme saimaannorppaa.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
