huidunperä Emäntien ammattikunta huomion kohteena
Näinä aikoina maaseutumme naiset, emäntien ammattikunta, on julkisuudessa saanut asiallista ja myönteistä huomiota osakseen. On ilmestynyt elämäkertoja, käsitelty aihetta tv-ohjelmissa ja elokuvanakin.
On nyt saatu myös teos maaseudun naisten elämäntyön historiasta nimeltään Naisten työt. Lisämääreenä ovat sanat Pitkiä päiviä, arkisia askareita. Teos käsittää vuodet 1860–1960. Tekijä on kansatieteilijä, filosofian tohtori Sirkka-Liisa Ranta.
Elämme kiintoisaa vaihetta. Emäntien osuus yhteiskunnassa on edelleen hiljainen, mutta merkittävä ja mitä tarpeellisin. Puoli vuosisataa sitten heitä oli ammatissaan vielä 255 000. Kotimaan historialliset vaiheet sotineen, asutuspolitiikka ja olojemme muu kehitys ovat vieneet siihen, että maatilojen määrä ensin ratkaisevasti lisääntyi. Viime vuosikymmeninä luku on oleellisesti vähentynyt. Pienviljelmät ovat paljolti siirtyneet historiaan.
Nykypolvelle Rannan teos antaa asiallisen kokonaiskuvan maaseudun arjen työstä ja moninaisuudesta. Maaseudun naiset ovat tekijän mukaan olleet ”emäntiä, piikoja ja miniäpiikoja”. Koulu sittemmin tuli ja antoi naisille tilaisuuden siirtyä uusillekin aloille. Sadan vuoden jakso on ollut naistemme historiassa mullistava.
Vaikuttaa myös siltä, että enää ei niinkään puhuta emännistä, vaan heidät käsitetään isäntien rinnalla maatalouden kanssayrittäjiksi. Puolisoiden työ on osin samankaltaistunut, kun kotitalouden osuus naisten töistä on koneellistumisen seurauksena ja ruokateollisuuden ansiosta vähentynyt.
Viime aikojen elokuva ja tv-ohjelma Tuntematon emäntä on tervetulleesti palauttanut mieliin sotavuosien raskaat olot. Miesten ollessa sodassa emännän työksi jäi kasvavan perheen hoidon rinnalla kotitila lypsykarjoineen peltotöineen. Dokumentti on varttuneen väen suuresti arvostama merkittävien vaiheiden mieliin palauttajana, mutta erityisen tärkeä se on lähihistorian tiedonjakajana sodat kokemattomille ikäpolville.
Äskettäin ovat ilmestyneet elämäkerrat kahdesta pohjalaisemännästäkin. Toinen, Sunnuntain lapsi, kuvaa talonpoikaispresidentti Kyösti Kallion puolisoa Kaisa Kalliota ja on lisensiaatti Soili Wälin kirjoittama.
Toinen on maalaisliittolaisen vaikuttajan, kansanedustaja Viljami Kalliokosken Hilja-puolisoa esittelevä Kalliokosken emäntä -teos. Tekijä on maisteri ja toimittaja Leena Ahlholm, kohteen tyttärentytär.
Kaisa Kallio hoiti isäntä-emäntänä ja usean lapsen äitinä kotitilaa Nivalassa aviomiehen ollessa kolme vuosikymmentä jatkuvasti Helsingissä, ensin säätyvaltiopäivillä 1904–1906, sitten eduskunnassa 1907–1937 yhtä kautta lukuun ottamatta. Parlamentaarikon ura kymmenvuotisine puhemiehen tehtävineen ja kahdeksan hallituksen ministeriydet, joista pääministeriyksiä oli neljä, kuuluivat asiaan. Edustajantoimi päättyi Kallion tultua valituksi tasavallan presidentiksi 1937.
Tällöin presidentti ja puolisonsa muuttivat presidentin linnaan.
Kansanedustaja, maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski oli vuoden 1894 miehiä ja toimi tilansa isäntä Halsualla 1915–1961. Eduskunnan jäseneksi hän tuli 1922 ja ura kesti neljä vuosikymmentä. Hän toimi yksikamarisemme varapuhemiehenä, suuren valiokunnan puheenjohtajana, moninkertaisena maatalousministerinä. Monet valtakunnalliset ja maakunnalliset järjestöt olivat johdossaan.
Lapsia ja kotitilaa hoiti isännän pääkaupungin vuosikymmeninä puoliso Hilja Kalliokoski. Vuoteen 1956 hän tilan todellisena johtajana kasvatti lapset, ohjasi töitä ja osallistui seutukunnan luottamustoimiin. Hyvänä puhujana emäntää myös pidettiin, kun isäntä oli siinä suhteessa maan kuulu.
On ilmestynyt elämäkerta hieman ”herraskaisemmasta” emännästäkin, josta tuli presidentin puoliso. Tohtori Maritta Pohls on kirjoittanut Ellen Svinhufvudista, joka emännöi perheen Kotkaniemeä Luumäellä. Alaotsikkona teoksella on Suomalainen säätyläisnainen maalta.
Elämäkertakirjallisuus poliittisen historian osalta on keskittynyt aktiivipoliitikkoihin. Uutta on, että maaseudun emäntienkin elämänvaiheet kiinnostavat kirjoittajia, kun nämä poliitikon puolisoina ovat kantaneet vastuun kotitilasta aviomiehen luodessa maakunnan ja maan luottomiehenä uraa pääkaupungissa.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
