Lintilä yritystukien vertailusta: Lomitusrahoja ei leikata - laajempi peruste kuin yrittäminen

TEM aloitti jo syksyllä virkamiestyönä yritystukien selvityksen, jotta nähtiin, millaisia tukia tällä hetkellä maksetaan ja miten elinkeinoja tuetaan verotuksen kautta. Kuva: Runsten Kaijaleena

Maa-, poro- ja turkistilojen lomitusjärjestelmä oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön vertailussa, jossa käytiin läpi puhtaasti kansallisesti rahoitetut yritystuet.

"Periaatteessa lomitustukikin on yritystukea, jos asiaan otetaan tiukka rajaus", perustelee elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

"Mutta on myös muistettava, että sillä ei tavoitella yksin taloudellisia asioita vaan myös yhteiskunnalle tärkeitä asioita kuten kansallista ruuantuotantoa, viljelijöiden työssäjaksamista ja sitä kautta myös eläinten hyvinvointia."

Koska lomitusjärjestelmä on sosiaali- ja terveysministeriön toimialaa, siihen ei edes voida TEM:n suosituksin puuttua.

"Se ei siinä mielessä kuulu niihin tukiin, joita voitaisiin kohdentaa uudelleen."

Yritystukien uudistamisen taustalla on ollut ajatus, että rahoitusta siirrettäisiin painottamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Samaa voidaan ministerin mukaan kysyä muutamista muistakin vertailussa mukana olleista tuista kuten sosiaalisen asuntotuotannon tuesta. "Monikaan ei miellä kaikkia mukana olleita julkisia rahoituskohteita yritystuiksi."

"Toki on hyvä nähdä, minkä verran niitä maksetaan, mutta ei niistä kaikista kyllä olla tämän hallituksen aikana leikkaamassa."

Perjantaina julkistettu yritystukivertailu oli Lintilän mukaan TEM:n panos hallituksen puoliväliriiheen. Virkamiestyönä tehty selvitys on myös jo ollut lausunnolla muissa ministeriöissä.

Se laitettiin alulle viime syksynä, koska haluttiin nähdä, kuinka paljon valtio maksaa niin suoria tukia kuin käyttää verotuksen keinoja elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Puoliväliriihessä arvioitiin Lintilän mukaan vain suoria tukia, verotuksen keinoja käsitellään vasta syksyllä budjettiriihen yhteydessä. Silloin yritystukien kokonaisuus otetaan uudelleen esille.

Suoria tukia maksetaan tänä vuonna noin 1,1 miljardin euron edestä. Suuri osa niistä on sidottuja pidemmälle ajalle kuten tuulivoiman tuet.

"Sitten on sellaisia kuin kauppa-alustuki. Suomi ja Ruotsi maksavat sitä. Se on osana kiky-sopimusta ja jopa alan työehtosopimuksissa. Silläkin on niiden kautta vähän niin kuin suojaus", Mika Lintilä analysoi.

Hän sanoo suoraan, että raskaan teollisuuden puolelta tuli lausuntokierroksella hyvin selkeitä terveisiä. "Jos heidän tukiinsa olisi koskettu, edessä olisi tuotannon siirtäminen muualle."

Syksyn budjettiriiheen kohdistuu siten paljon paineita ministeriöiden kesken.

"Esityksiä tuli lausuntokierrokselta ihan kiitettävästi. Mutta ne osuivat aina naapurin tontille."

TEM:in yritystukiselvitys löytyy verkosta.