Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan talvehtiva hirvikanta on kooltaan 76 500–101 000 hirveä

Suomen hirvikannan koon ja rakenteen hirvitalousalueittaisessa arvioinnissa käytettiin Oma riista -palveluun ja hirvitietokorteille viime syksyn hirvijahdin aikana ilmoitettuja tietoja. Kuva: Markku Vuorikari

Luonnonvarakeskuksen mukaan syksyn jahdin jälkeen hirviä jäi talvehtimaan arviolta 76 500–101 000 yksilöä. Hirvikanta on runsas, hyvinvoiva ja lisääntymiskykyinen, kuvailee Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala.

Hän myös toteaa, että hirvi­kannan koon kuvaamiseksi ei ole mielekästä käyttää vain yhtä lukua. Kyseessä on kannanarviomalliin perustuva arvio kannan koosta. Tarkkaa hirvien määrä ei kukaan tiedä.

Verrattuna edelliseen vuoteen hirvikannan koko pieneni Etelä-Suomessa 12 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 11 prosenttia.

Eteläisellä ja lounaisella rannikolla hirvitiheydet ovat korkeimmat, yli 5 hirveä 1 000 hehtaarilla.

Myös alueellisten riistaneuvostojen asettamat tiheystavoitteet ovat näillä alueilla kovat.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri hirvitalousalueilla tavoitteet on asetettu 4,2 hirvestä 1 000 hehtaarilla jopa 5,8 ­ hirveen.

”Kun samoilla alueilla on erittäin runsaasti myös valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita, muodostuu hirvieläinten aiheuttama kulutusvaikutus kasvillisuuteen suureksi. Taimikoiden osalta tämä on havaittu valtakunnan metsien inventoinnissa runsaina tuhoina”, sanoo Matala.

Suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea hirvitiheydet vaihtelivat välillä 3–4 hirveä 1 000 hehtaarilla. Monilla hirvitalousalueilla tiheydet ovat alle tai lähes tavoitteen mukaiset.

Itä- ja Pohjois-Suomessa hirvitiheydet ovat pääosin alle 3 hirveä 1 000 hehtaarilla.

Kannan tuotto aikuisia naarashirviä kohden laskettuna oli laajoilla alueilla Pohjois-­Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Koillismaalla ja Itä-Lapissa alhaisimmillaan tällä vuosituhannella

”Suurpedot verottavat hirvikantaa ja vaikuttavat sen rakenteeseen, sillä saalistus kohdistuu ensisijaisesti vasoihin ja lehmiin”, sanoo Matala.

Tänä vuonna hirviä laskettiin lentolaskentana Pohjois-Karjalan lisäksi Inarissa. Inarin laskentatulos oli yllätys.

”Hirvikannan koko oli yli kolminkertainen havainto­aineiston perusteella tehtyyn kannan koon arvioon verrattuna”, Matala kertoo.

Iso ero lentolaskennan tuloksen ja havaintoaineistoon perustuvan arvion välillä selittyy harvalla tieverkolla. Metsästäjät tekevät hirvihavaintoja hyvin rajatulta alueelta.

”Hirvien suurta määrää voi selittää myös norjalaisten hirvien talvehtiminen Suomen puolella ravinnon takia. Norjasta on tullut viestejä, joiden mukaan hirvet kärsivät siellä ravinnon puutteesta. Suomen puolella on myös tehty havaintoja porojen ruokinnalla käyvistä hirvistä.”