Supikoira, jättipalsami ja piisami päätyivät vieraslajiluetteloon – maahantuonti, käyttö ja kasvatus kielletty

Jättipalsami on vitsaus monin paikoin ja valtaa alaa alkuperäisiltä kasveilta. Kuva: Heli Virtanen

Ojanpenkkoja ja pöheikköjä valtaava jättipalsami ja ihmisille vaarallinen kaukasianjättiputki sekä supikoira ja piisami ovat päätyneet haitallisten vieraslajien luetteloon.

Unionin jäsenmaiden täydentämällä listalla ovat lisäksi afrikanhanhi, vesikaijalehti, mesisilkkiyrtti, kiehkuravesirutto, värigunnera peittolapaheinä, kampaärviä ja arabiansulkahirssi.T

Luettelossa olevien eläinten, kasvien ja muiden eliöiden maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty.

Lista astuu voimaan alkusyksyllä.

Poikkeus on supikoira, jota rajoitukset alkavat koskea vasta keväällä 2019. Turkistarhoilla supikoiraa saa edelleen kasvattaa, kunhan noudattaa vieraslajiluettelon ehtoja.

Yritykset voivat myydä kiellettyjä lajeja vielä kahden vuoden ajan, jos lajit myydään tai annetaan toisille kaupallisille omistajille tai tutkimus- tai suojelutoimintaan. Määräaikojen jälkeen yritysten on tyhjennettävä varastonsa luettelolajeista.

Vieraslajit ovat kasveja, eläimiä tai muita eliöitä, joita ihminen on vahingossa tai tahallaan tuonut mukanaan alueille, joilla niitä ei luontaisesti esiinny.

Ei-toivotut tulokkaat valtaavat alaa alkuperäisiltä lajeilta ja uhkaavat näin luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa elykeskus valvoo vieraslajiasetuksen ja -luettelon noudattamista. Tulli puolestaan valvoo maahantuontisäädöksiä.

Kaikkiruokainen ja varsin sikiävä supikoira on levinnyt tehokkaasti ympäri Suomea. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) mukaan supikoiran leviämistä on syytä rajoittaa erityisesti siellä, missä se eniten uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kosteikot ja tärkeät lintuvedet.

Supikoiraa torjutaan lisäksi yhteistyössä naapurimaiden kanssa.

Arabiansulkahirssiä kasvatetaan kuivakukkana ja leikkokasvina, kiehkuravesiruttoa todennäköisesti myydään akvaariokasvina, sekä värigunneraa ja mesisilkkiyrttiä viljellään mahdollisesti koristekasveina, MMM kertoo.

Viime vuonna luetteloon otettiin 37 lajia, joista viisi esiintyy Suomen luonnossa: Persianjättiputki, armenianjättiputki ja keltamajavankaali sekä selkärangattomista täplärapu ja villasaksirapu.

Näiden lisäksi luettelossa ovat seura-, harrastus- ja lemmikkieläiminä tai eläintarhoissa pidettäviä lajeja, kuten supi eli pesukarhu, siperian maaorava, iso-orava, punakorvakilpikonna ja nutria eli rämemajava.

Lue myös

Luke varoittaa vieraslajeista – kannattaa rahastoa niiden torjumiseksi