
Sorateiden huono kunto pelottaa pohjoiskarjalaisia: ”Jos ei henki lähde jo apua odotellessa, niin se lähtee viimeistään kun pomppii kuoppaista tietä ambulanssin kyydissä”
Teiden huono kunto närästää itäsuomalaisia siinä määrin, että sorateiden varsilla pelätään jo oman turvallisuuden puolesta.
Soratiet ovat Ilomantsissa tällä hetkellä paikoin savivelliä. Talvella teiden auraus tuotti ongelmia. Kuva: Sakari KuivalainenItä-Suomen asukkaat ovat kärvistelleet huonojen teiden kanssa jo pitkään. Paikalliset asukkaat ovat olleet tyytymättömiä teiden hoitoon ja urakoitsijoihin. ”Tämä on katastrofi”, kuvaili teiden tilannetta tuupovaaralainen tienkäyttäjä viime talvena. Projektipäällikkö Markku Honkimaa Keski-Suomen Ely-keskuksesta oli kuitenkin melko tyytyväinen itäisen hankinta-alueen teiden hoitoon.
”Urakan palvelutaso on pääosin täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Odotukset eivät aina vastaa tielle asetettuja laatuvaatimuksia”, Honkimaa kuvaili MT:lle.
”Neliveto tai suomenhevonen on jo pakollinen, jos asuu sivukylällä.” Mauri Tossavainen
Ilomantsissa auton korjaus- ja hinauspalveluja tarjoava Mauri Tossavainen kertoo, että Ilomantsin soratiet aiheuttavat harmia kesät ja talvet.
”Minullehan tiet tuovat lisää töitä, mutta nyt monttua on teissä jo niin paljon, että omatkin kuorma-autot kärsivät”, Tossavainen sanoo.
Tossavainen kertoo, että korjaamolla autoihin vaihdetaan iskunvaimentimia, niveliä ja erilaisia alustan osia. Remontit nielevät rahaa autoilijoilta. Sen lisäsi teillä hajoaa renkaita ja vanteita.
Talvella auraus on yhtä huonoa, silloinkin Tossavaisen yrityksellä riittää hinaushommia.
”Sivuteille olisi hyvä saada kunnossapito, vaikka huonompikin. Nyt on vain tosi huonoa ja erittäin huonoa kunnossapitoa. Nelivetoauto tai suomenhevonen on jo lähes pakollinen, jos asuu sivukylällä”, Tossavainen toteaa.
”Jos henki ei lähde siitä ettei ambulanssi pääse ajoissa perille vaikka tänne Hankivaarantielle, niin henki lähtee viimeistään kun pomppii 14 kilometriä kuopaista tietä ambulanssin kyydissä”, Tossavainen arvelee.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen vs. riskienhallintapäällikkö Janne Halonen toteaa, että teiden yleinen kunto on heikkenemään päin. Hänen tiedossaan ei ole kuitenkaan tapauksia, joissa tiestön huonon kunto olisi aiheutunut pelastustoimelle viivästyksiä.
Hän kertoo, että pelastuslaitokselle on kuitenkin hankittu nelivetoajoneuvoja, sillä alueella on paljon sorateitä, joiden varrella asuu väkeä. ”Siellä on hyötyä nelivedosta, jotta pääsee liikkumaan”, Halonen toteaa.
”Kaipa ne odottaa, että muutamme täältä pois.” Jaakko Kuivalainen
”Kehnossa kunnossa ovat tiet”, toteaa myös Ilomantsissa taksia ajava Jaakko Kuivalainen.
”Tiet ovat sellaisia, että kun koulukkaita ajetaan, pitää miettiä millä vehkeellä mennään. Joskus joudutaan kiertämään oppilaiden kanssa huonoimmat tienpätkät, mutta se aiheuttaa taas sitten sen, että ei tahdota pysyä aikatauluissa”, Kuivalainen sanoo.
”Teitten kunnossapito on tällä alkeellista, kaipa ne odottaa, että muutamme täältä pois. Jos Etelä-Suomessa olisi samanlaista, äläkkä olisi toisenlainen. Huonommaksi ja huonommaksi tämä menee”, Kuivalainen huokaa.
Ilomantsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen kertoo olevansa tilanteeseen turhautunut ja sanoo, että Itä-Suomi on jätetty ihan oman onnensa nojaan.
”Tiet ovat ala-arvoisessa kunnossa, en ole missään päin Suomea törmännyt tällaiseen. Olen yrittänyt parhaani mukaan olla yhteydessä Väylävirastoon ja urakoitsijoihin. Luvataan hyvää mutta mitään ei tapahdu. Kaikki puheet on ihan höpöä, ihmisten halveksimista on tällainen toiminta”, Hoskonen puuskahtaa.
”Nyt on jo kyliä, joihin ei pääse millään muulla kulkuneuvolla kuin helikopterilla. Viime talvena oli alueita, että kun perjantaina satoi lunta, niin vielä maanantainakaan teitä ei ollut aurattu. Koululaisia jäi tielle kolmenkymmenen asteen pakkasessa, kun koulukyydit jäivät tiellä kiinni lumeen. Tämä on täydellistä välinpitämättömyyttä ja laiminlyöntiä.”
Teiden kunnossapidon rahoitus uhkaa kuitenkin jälleen laskea.
MT etsii parhaillaan Suomen pisintä tierikkoaluetta ja siitä kertovaa lisäkilpeä. Lähetä MT:n toimitukselle kuva varoituskilvestä ja sen kilometrimäärästä, sekä tieto siitä, missä merkki sijaitsee ja kuinka kauan se on ollut paikallaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







