Elintarvikeala viennin mallioppilas
Suomen hyvinvointi perustuu vientiin, kuuluu hallituksen mantra. Virsi jatkuu niin, että vientituotteiden jalostusarvoa on lisättävä, jotta kansantalous saataisiin kasvuun.
Kas vain, elintarvikkeiden vienti toteuttaa juuri tätä periaatetta.
Viennin painopiste on siirtymässä raaka-aineista jalosteisiin, ja vienti löi pöytään tammi–elokuusta reilun kasvuluvun 2,4 prosenttia.
Samaan aikaan koko Suomen talous ei ole kasvanut lainkaan tai on kääntynyt laskuun.
Jalosteiden vienti on kasvanut tänä vuonna 8,3 prosenttia ja maataloustuotteiden, eli raaka-aineiden, vienti puolestaan laskenut 23,6 prosenttia.
Elintarvikkeiden viennin arvo yhteensä on 1,1 miljardia euroa. Viennin arvosta jalosteet tuovat 929 miljoonaa euroa (86 prosenttia) ja maataloustuotteet 147 miljoonaa euroa (14 prosenttia).
Tärkeimmät vientituotteet ovat juusto, alkoholijuomat, sekä muut maitovalmisteet ja maitorasvat.
Viennin määriin vaikuttaa kansainvälinen kauppapolitiikka. Se voi jarruttaa tai avata vientiä nopeastikin.
”Ruokaa ei voi vain viedä kauppaan toisessa maassa. Kun valtiot neuvottelevat, on monta kertaa nähty, että toisessa päässä on tiukkaa”, toimitusjohtaja Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketiedosta sanoo.
Mutta kun väylä aukeaa, voi kasvu olla nopeaa. Esimerkiksi EU ja Kanada neuvottelevat kaupan vapauttamisesta, jonka odotetaan lisäävän kaupankäyntiä (MT 23.11.).
Myös muutokset kotimaassa vaikuttavat. Esimerkiksi sianlihassa vienti on muuttunut, koska ylituotantoa ei enää ole. Ylimääräistä lihaa ei ole pakko viedä.
Tärkein vientimaa on Venäjä, sinne vietiin elintarvikkeita 277 miljoonalla eurolla. Kasvua on 11 prosenttia. Jalosteiden kasvu on 12 prosenttia.
Maataloustuotteista suurin romahdus on ohrassa. Viime vuonna tammi–elokuussa ohraa vietiin 367 miljoonaa kiloa. Tänä vuonna vienti on elokuuhun mennessä ollut 54,5 miljoonaa kiloa. Ohran viennin arvosta on hävinnyt 99,2 prosenttia.
Vehnän ja kauran vienti kasvaa. Vehnää vietiin 35 miljoonan euron arvosta (160 miljoonaa kiloa), kasvua on 14,8 prosenttia. Kaurassa kasvuprosentti on 32 ja sitä vietiin 54 miljoonan euron arvosta (253 miljoonaa kiloa).
Kauppataseessa elintarvikeala tosin joutuu nurkkaan häpeämään. Tuonti on 2,8 miljardia euroa ja vienti 1,1 miljardia. Kauppatase siis vajenee 1,7 miljardilla eurolla. AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
