Kestävä metsätalous pysyy yhteismetsien päätoimialana
Toimitusjohtaja Pirjo Havia Metsäspremium Oy:stä kertoo, että Suomessa on yli 260 yhteismetsää. Niiden pinta-ala on noin 560 000 hehtaaria. ”Seuraavan kymmenen vuoden aikana pinta-ala nousee noin 750 000 hehtaariin, jatkossa jopa 1,5 miljoonaa hehtaariin.” Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoKITTILÄ
Yhteismetsässä voi harjoittaa muutakin liiketoimintaa kuin puukauppaa.
”Toimialan liiasta laajentamisesta voi seurata kuitenkin verotuksellisia ongelmia, ja sitä kautta riskejä yhteismetsien kannattavuudelle”, sanoo ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä.
Säännökset yhteismetsän alueen käyttämisestä on kirjattu yhteismetsälakiin.
”Alueen käyttäminen ei ole kuitenkaan sama asia kuin yhteismetsän toimiala”, huomauttaa maa- ja metsätalousministeriön hallitusneuvos Vilppu Talvitie.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan metsätalouden harjoittamisessa on vähän riskejä. Mikäli yhteismetsien suunnittelemiin uusiin toimialan laajentamisiin sisältyy huomattavia riskejä, toiminta ei ole yhteismetsälle sopivaa.
”Yhteismetsä voi käyttää aluettaan periaatteessa mihin tahansa, kunhan metsätalous pysyy päätoimialana, ja muu toiminta liittyy metsätalouteen”, Talvitie sanoo.
Metsätalouteen kiinteästi liittyvää muuta taloudellista toimintaa ovat muun muassa metsästyksen ja kalastuksen hallinnointi, käpyjen ja jäkälän keräys, polttopuiden valmistus ja soran sekä turpeen myynti.
Kynnys suuremman riskin rajalle on häilyvä.
Mitä paremmalta bisnesmahdollisuus näyttää, sitä varmempaa on, ettei yhteismetsän pidä sitä harkita.
”Esimerkiksi kotitarvesahausta laajamittaisempi sahaus ei ole metsätaloutta, sillä siinä riskitaso kasvaa liian suureksi.”
Haketus sopii yhteismetsälle, mutta ei kokonaisvastuu lämpölaitoksen pyörittämisestä, ellei lämpölaitos ole sitten yhteismetsän omistama.
”En suosittele, että yhteismetsä tekee sopimuksia esimerkiksi kunnan päiväkodin lämpöhuollosta”, sanoo Talvitie.
Monissa yhteismetsissä on kiinostusta myös tuulivoimabisnekseen. Siihen ministeriön kanta on selkeän nihkeä.
”Tuulimyllyn paikkojen vuokraaminen on hyväksyttävää toimintaa, sillä sen tuotto on metsätaloutta parempi. Investoinnit tuulivoiman tuotantoon eivät ole yhteismetsälle mahdollisia, sillä niissä riskitaso on erittäin suuri.”
Myöskään pörssiosakkeet eivät sovi yhteismetsälle, sillä osakkeet eivät ole turvallisia sijoituskohteita.
Vaikka yhteismetsät on havaittu hyviksi tilojen pirstoutumisen estäjiksi, ei ministeriö aio asettaa yhteismetsien pinta-alalle tai määrälle kasvutavoitetta.
Suomen noin 260 yhteismetsässä on 560 000 hehtaaria maata. Seuraavan kymmenen vuoden aikana pinta-alan odotetaan kasvavan 750 000 hehtaariin.
”Yhteismetsä on tärkein väline tilakoon kasvattamiseksi. Nykyinen kasvuvauhti, joka on toteutunut jo muutamina vuosina, on riittävä”, ylijohtaja Ojala kertoo.
Ojalan mukaan sektorin kehityskäyrät osoittavat ylöspäin. Pieniä yhteismetsiä ja myös perheiden yhteismetsiä perustetaan ahkerasti.
”Pohjoisen vanhat ja suuret yhteismetsät voivat erittäin hyvin, ja niiden metsät ovat kovassa kasvussa.”
Yhteismetsistä keskusteltiin kahdeksansilla Yhteismetsäpäivillä Levillä viime viikon lopulla.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
