EU-parlamentti esittäähelpotuksia pientiloille
BRYSSEL (MT)
Euroopan parlamentista julkisuuteen vuotanut mietintöluonnos lupaa helpotuksia pienten maatilojen viherryttämisvaatimuksiin. Portugalilaisen sosialistimepin Louis Manuel Capoulas Santosin johdolla valmistellun raportin mukaan alle kahdenkymmenen hehtaarin tiloille riittäisi kahden kasvin vuorottelu, kun EU-komissio on ajanut kolmea pakollista kasvia kaikille yli 3 hehtaarin tiloille.
Suomalaisviljelijöiden kannalta on huomionarvoista, että esityksen mukaan ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät täyttäisivät automaattisesti niin sanotun viherryttämisvaatimuksen. Toisaalta mietintöluonnoksessa todetaan, että ympäristötukea voitaisiin maksaa vain niiltä toimenpiteiltä, jotka ylittävät viherryttämisvaatimuksissa asetetun perustason.
Kaikkein pienimpien parin hehtaarin tilojen tuki nousisi 1 500 euroon ja vastaavasti suurimpien tilojen tukia leikattaisiin. Tukierojen tasoitus eri jäsenmaiden välillä on hieman suurempaa kuin komission esityksessä.
”Mietinnössä näkyy Capoulas Santosin eteläeurooppalainen tausta. Voisin kuvitella, että aikamoinen vääntö ja muutosesitysten tulva tässä on luvassa”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi.
Mietintöluonnos on vasta pohjaesitys parlamentin kantaa muodostettaessa. Kesän aikana mepit voivat esittää siihen muutoksia. Parlamentin lopullisen cap-mietinnön pitäisi olla valmiina loppuvuodesta.
Mietintöluonnos kasvattaisi Suomen EU:lta saamia maaseudun kehittämisvaroja reilulla 25 miljoonalla eurolla vuodessa.
Capoulas Santos esittää Suomelle 326 miljoonaan euron vuotuista maaseudun kehittämispottia, kun nykyinen taso on noin 300 miljoonaa.
Niin sanotun ykköspilarin, eli nykyisen tilatuen, osalta Suomen rahat olisivat pysymässä jokseenkin entisellään.
Marttilan mielestä rahoitusesitys on oikeansuuntainen, mutta taso on edelleen riittämätön. Muilta osin hän ei löydä esityksestä hyvää sanottavaa.
”Pohjoisen maatalouden ongelmat on unohdettu. Pettymys on varsinkin se, ettei tuotantoon sidottujen tukien merkitystä tunnusteta kunnolla. Myös lfa-uudistuksen lykkääminen olisi meille hankalaa.”
Europarlamentaarikko Riikka Mannerin (kesk.) mukaan Capoulas Santosin mietintö kuitenkin vie komission esitystä Suomen kannalta parempaan suuntaan.
”Byrokratiataakka on pyritty purkamaan esimerkiksi paremmalla aktiiviviljelijän määritelmällä. Myös ympäristötuen huomioiminen viherryttämisessä voi helpottaa byrokratiaa”, Manner sanoo.
Parlamentin aluekehitysvaliokunnassa istuva suomalaismeppi pitää tärkeänä myös sitä, että metsätalous on otettu mukaan maaseudun kehittämistoimenpiteisiin.
”Mietinnöissä on nähtävissä, että Capoulas Santos on kuunnellut suomalaisten näkemyksiä.”
EU:n maatalousuudistuksen pitäisi olla voimassa vuoden 2014 alusta, mutta nyt näyttää, että aikataulu on pettämässä jopa vuodella.
Uudistusta jarruttavat varsinkin jäsenmaiden erimielisyydet EU:n tulevista rahoituskehyksistä. Tuoreimpien arvioiden mukaan EU:n budjettisopu venyisi ensi kevääseen.
”Selvää on, että maatalousuudistuksen sisältö ei etene, ennen kuin rahoitus on tiedossa. Jos aikataulu pettää, voi maaseudun kehittämisohjelman käynnistyminen viivästyä pahasti”, Marttila muistuttaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
