Nuorten pikavelkaantuminen pysäytettävä

Armeijan harmaisiin astui viime viikolla 14 000 asevelvollista. Samaan aikaan uutisoitiin, että puolustusvoimien sosiaalihuolto on kiinnittänyt huomiota varusmiesten ylivelkaantumiseen, johon syynä ovat pikavipit.

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön Antero Karumaan haastattelulausunnon mukaan ylivelkaantuminen on tuottanut isänmaan toivoille ”tavattomasti tuskaa”, eikä ongelmista selvitä päivärahoilla. Karumaa totesi lisäksi, että pahimmillaan pikavipeistä voi seurata väkivaltaista velkojen perimistä.

Suomessa pikavipit on melko tuore ilmiö. Ensimmäiset pikavippiyritykset rantautuivat maahan viime vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Meillä toimikin viime vuoden päättyessä kahdeksankymmentä rekisteröityä alan yritystä.

Suomalaisilla oli vuoden lopussa yhteensä hieman yli 1,4 miljoonaa pikavippiä, joita oli noin 322 miljoonan euron arvosta.

Pikavipit ovat nuorten suosiossa, jotka käyttävät tekstiviestitse hankittavia lainaeuroja heräte- ja viihdeostoksien rahoittamiseen. Viime vuoden aikana keskimääräinen pikavippisumma nousi kolmellakymmenellä eurolla ja oli joulukuussa 243 euroa. Tilastot kertovat myös karua kieltään siitä, kuinka velkomustuomioiden määrä on muutaman vuoden aikana monikymmenkertaistunut.

Pikavipit ovat helppoa lainarahaa. Nuoret rahanlainaajat eivät välttämättä mieti sitä, mitkä ovat lainanotosta lopulta kertyvät kulut. Korko- ja muut kulut voivat nousta pahimmillaan kymmeniin prosentteihin lainapääomasta. Vippivelka voi kulujen kanssa kasvaa niin suureksi, ettei nuori pystykään lyhentämään summaa opintotuellaan tai puolustusvoimien päivärahoilla.

Kaksikymppiset nuoret ovat herkässä iässä ottaessaan ensimmäisiä itsenäisiä askelia elämänpolulla. Nuoret joutuvat kohtaamaan yhteiskunnan velvoitteet ja luomaan sosiaalisia suhteita, joten heillä on elämässään runsaasti paineita. Siksi tuota taakka ei tarvitsisi kasvattaa pikavippien luomilla velkapaineilla.

Köyhyys ja ylivelkaantuminen ovat jo nyt vakavia nuoria koskettavia ongelmia, joiden seurauksena maan tulevaisuuden sukupolvi voi ajautua pahimmillaan pitkään syrjäytymisen kierteeseen. Ei ole yhteiskunnan kannalta edullista suosia pikavippiliiketoimintaa, joka vain pahentaa velkaongelmia.

Suomessa pitää kiinnittää huomiota nuorten talousosaamisen vahvistamiseen. Siksi esimerkiksi peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa voitaisiin lisätä oman talouden hallintaan ja rahankäyttöön liittyvää opetusta, jotta esimerkiksi tulevaisuussukupolven ylivelkaatuminen saadaan pysäytettyä ja ongelmat kitkettyä. Tässä työssä koulut, järjestöt ja finanssielämä – miksei myös puolustusvoimat – voisivat yhdistää voimiaan ja tehdä yhteistyötä. Tavoite on yhteinen.

Aki Haaro

Nuorisosäätiön asiamies

Sipoo

Avaa artikkelin PDF