Suomea myyvät miehet, pitäkää tauko!
Nämä miehet myivät Nokian, julistivat otsikot viime syksynä ja kuvat näyttivät myyjät: Nokian silloinen toimitusjohtaja Stephen Elop ja hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
Ikävä tarina suomalaisyrityksiä ulkomaille myyvistä miehistä sai jatkoa keskiviikkona. Toimitusjohtaja Sakari Tamminen ja hallituksen puheenjohtaja Kim Gran ovat miehet, jotka myivät teräsyhtiö Rautaruukin sen ruotsalaiselle kilpakumppanille SSAB:lle.
Nokian Renkaiden toimitusjohtajalla Granilla samoin kuin Tammisella on muitakin meriittejä, mutta tästä eteenpäin heidät muistetaan myös Rautaruukin myyjinä.
Toivottavasti Gran ja Tamminen eivät saa enää kovin paljon seuraajia. Suomen myyjät, pitäkää tauko!
”Jos Ruukki loppuu, Raahekin loppuu”, tiivisti torstain Ilta-Sanomat raahelaisten tunnelmat.
Otsikko ei ole liioittelua. Rautaruukin perustaminen vuonna 1960 aloitti uuden luvun Raahen historiassa. Hiipuva puukaupunki sai uutta virtaa.
Rautaruukki perustettiin hyödyntämään Suomen metallivaroja. Yhtiön perustaminen ja Raahen valinta sen päätoimipaikaksi oli myös aluepolitiikkaa, jossa merkittävä taustavaikuttaja oli presidentti Urho Kekkonen.
Vielä kesällä 2008 Raahen seudun kunnat muistivat Kekkosta. Silloin kaupungissa paljastettiin kuvanveistäjä Matti Peltokankaan muotoilema pronssinen presidentti. Patsas silmäilee Rantapuistoa jalustalta, joka on tietenkin oman paikkakunnan terästä.
Raahessa Rautaruukki työllistää yli 2 700 ihmistä.
Hämeenlinna on toiseksi suurin ruukkilainen paikkakunta. Raahen terästä jalostavassa Hämeenlinnan-yksikössä on yli 900 työntekijää. Raahesta tulee Hämeenlinnaan tuliaisia päivittäin: teräsrullia vaunuissaan kiskovat veturit ovat tuiki tavallinen näky Hämeenlinnan ratapihalla.
Mutta Rautaruukki ei ole vain Raahe ja Hämeenlinna. Yritys toimii Suomessa 26 paikkakunnalla. Ruukkilaisten pitäjien joukossa on monia perinteisen maaseudun paikkakuntia.
Vimpelissä Rautaruukilla on 120 työntekijää. Se on paljon kunnassa, jonka asukasluku on vähän yli 3 000.
Kun Vimpelin-tehtaalta ajaa tietä 68 noin kuusi kilometriä Alajärven Luoma-
aholle, niin vastaan tulee seuraava Ruukin yksikkö. Työntekijöitä on yli 60. Kumpikin tehdas tekee kattoja, seinäprofiileja ja julkisivuelementtejä.
Oulaisissa rautaruukkilaisia on yli 60, samoin Järvenpäässä ja Kankaanpäässä. Pulkkilassa Rautaruukilla on yli 80 ja Hangon Lappohjassa yli 90 työntekijää.
”Jos Ruukki lähtee, siinä menee moni palapeli ihan uusiksi.” Näin sanoo ruukkilaisen pikkupitäjän kuntapäättäjä.
Hän luettelee pelin palasia. Kunnan veropohja romahtaa. Uusia teollisia työpaikkoja on todella vaikea luoda. Kuitenkin niitä tarvittaisiin pitäjässä, joka sijaitsee kaukana maakuntakeskuksista. Ilman työpaikkoja kunta ei saa uusia asukkaita. Ilman uusia asukkaita ei ole rakentajiakaan.
Ja niin edelleen. Paha kierre uhkaa.
Jos Rautaruukki lähtee, muutkin työpaikat ovat vaarassa. Monella paikkakunnalla Rautaruukin tehtaan kupeeseen on kasvanut merkittävä alihankkijaverkosto.
Ainakin 900 työpaikkaa häipyy. Näin kertoivat kertoivat SSAB ja Rautaruukki keskiviikkona.
Yhtiöt ovat työntekijämäärältään yhtä suuret, kummallakin on noin 8 700 työntekijää.
Suomessa Rautaruukilla on runsaat 5 200 työntekijää.
SSAB:n tulevia toimia pohditaan Rautaruukin työpaikkojen lisäksi monissa kodeissa ja kunnantoimistoissa. Toistaiseksi on vain kysymyksiä. Vastauksia puuttuu.
Toiveita saa silti esittää. Toivottavasti SSAB:n ja Rautaruukin fuusiosta syntyy terästehdas, joka pärjää ankarasti kilpaillulla ja huonosta kannattavuudesta kärsivällä toimialalla.
Toivottavasti tämä fuusio sujuu niinkin onnellisesti kuin sähköteollisuusyritys Strömbergin myynti ruotsalaiselle Asealle 1980-luvulla.
Esimerkiksi Vaasassa veri meinasi vapista, kun paikkakunnan teollinen ylpeys ”Romppa” meni ruotsalaisille. Asea-
fuusion jälkeen tuli vielä ABB, kun Asea ja sveitsiläinen Brown Boveri löivät hynttyyt yhteen.
Mutta kohtuullisesti on mennyt. ABB:n Vaasan-yksikkö on vahva osa konsernia.
Työntekijämäärä on vähentynyt, mutta heitä on yhä noin 2 000.
antti.kantola@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
