Valtiovarainministeri Lintilä joutuu olemaan välillä vähän ikäväkin: "Ministeriöiden toiveet menivät reilusti pitkiksi, punakynää on käytetty"

Lintilän mielestä reaalivihreys on keskustalle tärkeää. Se tarkoittaa muun muassa luonnon kunnioittamista. Kuva: Jaana Kankaanpää

Valtion budjettia sorvataan nyt niin että lastut vain lentelevät. Moni hallitusohjelmaan kirjattu lisäys jää syyskuun puolivälin budjettiriihen ratkaistavaksi, joten budjetin voittajia ja häviäjiä on hankala vielä ennustaa.

Sen sijaan prosessin paha poliisi on tiedossa. Hän on valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).

"Tämä on mielenkiintoinen pesti", hän sanoo.

"Sektoriministerinä on oman alansa ja ministeriön edunvalvoja, mutta tässä hommassa joutuu katsomaan kaikkien perään ja olemaan välillä vähän ikäväkin."

Budjetti on esityksen mukaan 2,3 miljardia euroa alijäämäinen. Lintilä kertoo kuitenkin olevansa siihen maltillisen tyytyväinen, vaikka maltillista linjaa ja kulujen jaksotusta tavoiteltiin.

"Budjetissa pannaan täytäntöön niitä toimia joista hallitusohjelmassa päätettiin. Ministeriöiden alkuperäiset toiveet menivät kuitenkin reilusti pitkiksi. Punakynää on käytetty."

Lintilä näkee hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi vakauden ja luottamuksen luomisen Suomeen, koska kansainvälinen taloustilanne on epävarma ja vaikeasti ennustettava. Samaa kuria hän toivoo myös muulle euroryhmälle.

Hallituksen eripuraisuudesta uutisoinnin hän panee hiljaisen uutiskesän piikkiin.

"Hallitusyhteistyötähän on nyt käytännössä kaksi kuukautta takana. Ei tässä nyt vielä mitään suurempaa ristiriitaa ole tullut", hän vakuuttaa.

"Asiakysymykset ratkaisevat aina ja kun mennään hallitusohjelman mukaan, niin ei mitään riitaa tulekaan".

Kantona valtiovarainministerin kaskessa on myös meneillään olevat EU:n seuraavan budjettikauden neuvottelut, joista Lintilä ennustaa vaikeita.

Hänen mukaansa Suomen ei tule nettomaksajana takertua siihen, mikä on jäsenmaksun tarkka suuruus. Sen sijaan ratkaisevaa on se, kuinka paljon maksuista saadaan takaisin Suomeen.

”Me ei olla lähdetty mukaan sellaiselle linjalle kuin vaikkapa Hollanti, joka ilmoittaa budjettivalmiudekseen reilusti alle yhden prosentin jäsenmaksun."

Lopulliseen budjettiin vaikuttaa paljon se, miten brexitin lopulta käy. Nyt tilanne näyttää Lintilän mukaan siltä, että brexit tapahtuu kovana, eli Britannia eroaisi EU:sta ilman sopimusta tai siirtymäaikaa.

"Olemme siinä onnellisessa asemassa, että meillä on olemassa rahat brexitin mahdollisesti tuomiin korotuksiin ensi vuoden budjetissa", hän sanoo.

"Sekä kokonaisbudjetista, että sen jakautumisesta tullaan käymään kovaa vääntöä."

Sen arvioiminen, mihin mahdollinen leikkuri osuu, on Lintilän mukaan vielä ennenaikaista. Sopua siitä ei ole, ja kaikki jäsenvaltiot puolustavat itselleen tärkeitä kohteita.

Myös Suomi tekee kovasti töitä pitääkseen maatalouden rahoituksen nykyisellä tasolla, Lintilä vakuuttaa. EU-puheenjohtajuus on tavoitteen kannalta kuitenkin kaksiteräinen miekka.

"Totta kai Suomea kuunnellaan puheenjohtajakaudella, mutta roolina on myös se, että johtaa keskustelua, jolloin täytyy olla tietty neutraliteetti", hän punnitsee.

"Siinä on tietynlainen hygieniakysymys oman edun ajamiseen."

Lintilän mukaan Suomi saattaa huomioida puheenjohtajan asemaansa liikaakin.

"Minulla on sellainen näppituntuma, että kyllä etelän maat omalla vuorollaan ajavat omaa etuaan hyvinkin suoraan."

Puolueensa keskustan käynnissä olevaan puheenjohtajakilpaan Lintilä kieltäytyy ottamasta kantaa. Hän ei ole myöskään keskustellut Antti Kaikkosen tai Katri Kulmunin kanssa siitä, ottaako tuleva puheenjohtaja valtiovarainministerin pestin hoitaakseen.

Hänen mukaansa suurin syy keskustan kärsimään vaalitappioon olivat kovat toimet edellisessä hallituksessa ja se, ettei niitä osattu perustella äänestäjille oikein.

"Teimme edellisessä hallituksessa kovia päätöksiä, joilla saatiin taloutta oikaistua. Sen ansiosta lähtötilanne on nyt paljon helpompi", hän sanoo.

"Keskusta maksoi näistä päätöksistä kuitenkin korkean poliittisen hinnan. Kysymys, johon emme osanneet vastata oli: Suomi kuntoon, miksi?"

Löytääkseen tulevan linjansa keskustan pitäisi Lintilän mukaan keskittyä itseensä, ei muihin.

"Ei ole olemassa mitään kevytvihreäversiota tai kevytpersuversiota. On vain keskustan oma linja, ja puolueen tulee nyt tarkastella omaa sanomaansa, asemoida itsensä ja alkaa luottaa siihen mitä tekee."

Keskustan linjan kulmakivet löytyvät hänen mukaansa myös nykyisestä hallitusohjelmasta. Ne ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus, yrittäjien toimintaedellytysten ylläpitäminen ja koko maan asuttuna pitäminen.

"Jotkut tykkäävät huonoa, mutta käytän silti termiä reaalivihreys, joka meillä on minun mielestäni ollut aina tärkeä asia", hän kertoo.

"Se tarkoittaa luonnon kunnioittamista ja ilmastonmuutoksen vastaamista keinoilla, jotka eivät vaaranna ihmisten arkielämää vaan jopa helpottavat sitä. Luonnollista meille on esimerkiksi puhdas kotimainen ruoka."

Lintilän mukaan muurien rakentaminen esimerkiksi maaseudun ja kaupungin välille on järjetöntä.

"Stadin kundi Erkki Alaja tviittasi taannoin MTK:n traktorimarssin aikaan hyvin: stadi+pönde=Suomi, näin se tulisi nähdä."