Asiantuntija neuvoo: Näin loukkaantuneiden eläinten kanssa kannattaa toimia

Jos näkee vaikkapa loukkaantuneen jäniksen raahaavan takaruumistaan, ihmisten pitäisi ylitarkastajan mukaan ymmärtää, ettei jäniksellä ole toivoa parantumisesta. 

Viime päivinä eri tiedotusvälineissä on kerrottu reilu viikko sitten Keski-Suomessa Uuraisilla kiinni otetusta loukkaantuneesta ilveksestä.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari muistuttaa, että loukkaantunutta eläintä on lain mukaan pyrittävä auttamaan. Jos eläintä ei kuitenkaan pysty auttamaan, ainoa mahdollisuus on lopettaa loukkaantunut eläin.

Se, pystyykö eläintä ylipäätään millään tavalla auttamaan, riippuu Laanikarin mukaan paljon siitä, mikä eläin on kyseessä.

Esimerkiksi suurpetojen kohdalla on hyvin poikkeuksellista, että niitä pystyisi auttamaan. Mikäli loukkaantunut suurpeto on sellaisella alueella, jossa se aiheuttaa vaaraa, poliisi tekee päätöksen eläimen lopettamisesta. Lopettamiseen poliisi pyytää usein apua suurriistavirka-apu-verkostolta.

Laanikari ei halua lähteä arvioimaan sitä, millaisessa tilanteessa loukkaantunut eläin on automaattisesti lopetettava.

"Yleensä tällaisissa tilanteissa on soitettu vaikka eläintarhoihin, ja kysytty heidän suositustaan", hän kertoo.

Usein eläintarhoista on loukkaantuneista eläimistä kysyttäessä Laanikarin mukaan vastattu, että eläin olisi hyvä lopettaa löytöpaikalla, jos se vain on mahdollista.

"Se on usein parempi vaihtoehto, kuin eläimen kuljettaminen satoja kilometrejä vain siksi, että todettaisiin, ettei eläimellä ole elinmahdollisuuksia", hän muistuttaa.

Ylitarkastaja ei myöskään lähde antamaan yksiselitteisiä ohjeita siitä, miten ihmisen pitäisi aina loukkaantuneen eläimen nähdessään toimia. Toimintatavat riippuvat hänen mukaansa paljon siitä, mikä eläin on kyseessä ja millainen tilanne on.

Jos vaikka löytää luonnosta loukkaantuneen linnun, voi löytäjä lopettaa Laanikarin mukaan linnun itse tai ottaa yhteyttä sellaiseen henkilöön, joka voisi lopettaa linnun. Ylitarkastaja huomauttaa, että lintuja on tosin kuljetettu myös eläinhoitoloihin.

Jos taas näkee vaikkapa loukkaantuneen jäniksen raahaavan takaruumistaan, ihmisten pitäisi Laanikarin mukaan ymmärtää, ettei jäniksellä ole toivoa parantumisesta. Näin ollen ainoa keino on eläimen lopettaminen.

Laanikari huomauttaa, että silloin, kun ajaa jonkun eläimen yli, pitäisi muistaa, ettei eläin parane itsestään. Vaikka eläimellä ei näkyviä vammoja olisikaan, sen saamat vammat voivat kuitenkin olla sellaisia, että se vain kärsii jäädessään luontoon.

Ylitarkastaja muistuttaa, että eläintarhat hakevat usein luvat noutaa terveitä eläimiä luonnosta, jos ne haluavat täydennystä kokoelmiinsa. Hän ei suosittele laskemaan sen varaan, että pelastettu villieläin saisi automaattisesti kodin jostain eläintarhasta.

"Eläintarhojen kokoelmat voivat olla täynnä, eikä eläimelle välttämättä olisi siellä paikkaakaan", hän sanoo.

Riistaeläimissä tilanne on huomattavasti muita eläimiä selkeämpi. Tällöin tulee olla yhteydessä paikalliseen metsästäjään, joka lopettaa eläimen.

Suurpedot voivat Laanikarin mukaan olla hyvin vaarallisia. Hän kehottaakin olemaan yhteydessä poliisin, jos sattuu näkemään loukkaantuneen suurpedon. Poliisiin kannattaa olla yhteydessä myös silloin, jos näkee loukkaantuneen hirvieläimen tai villisian.

"Näissä on toimintamalli suhteellisen selvä. Poliisi pyytää usein suurriistavirka-apua metsästäjiltä", hän sanoo.

Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen muistuttaa, että loukkaantuneet eläimet kannattaa erottaa esimerkiksi yksinäisistä vasoista. Ihmiset luulevat usein Härkösen mukaan, että yksinäinen hirven vasa on emonsa hylkäää tai loukkaantunut. Kyse ei kuitenkaan useinkaan ole siitä, että vasa olisi hylätty. Todellisuudessa kyse on siitä, että emo on lähtenyt hakemaan ruokaa ja vasa odottaa sitä kiltisti.

Yksinäistä vasaa ei pitäisi alkaa ruokkimaan ja muutoinkaan hoitamaan, sillä emo hylkää vasan, johon on tarttunut ihmisen hajua.

"On ymmärrettävää, että ihmiset haluavat auttaa. Usein ei vain ymmärretä, ettei sillä pennulla tai vasalla ole mitään hätää", Härkönen huomauttaa.