Venäjä koetteli EU:n yhtenäisyyttä

Eurovaalit ja helmikuussa kärjistynyt Ukrainan kriisi hallitsivat EU:n toimintaa kuluneena vuonna. Kriisistä ja vaaleista huolimatta EU-koneisto puski uutta lainsäädäntöä.

Eurovaalitaistelua leimasi puolueiden kisa komission puheenjohtajuudesta. Puolueiden kärkiehdokkaiden välille yritettiin rakentaa henkilövaalia muun muassa yhteisten televisioväittelyiden avulla. Jäsenmaissa äänestettiin silti pitkälti kansallisten teemojen perusteella, eikä äänestysaktiivisuus juuri noussut edellisistä vaaleista.

Kärkiehdokaskisa ei innostanut kansaa, mutta se vahvisti meppien asemaa suhteessa jäsenmaihin. Vaaleissa EU-parlamentin suurimmaksi ryhmäksi nousseen EPP:n ehdokas Jean-Claude Juncker valittiin komission puheenjohtajaksi Britannian raivokkaasta vastustuksesta huolimatta.

Vaaleista odotettiin EU-kriitikoiden voittoa, mutta loppujen lopuksi perinteiset poliittiset ryhmät säilyttivät asemansa.

Britanniassa ja Ranskassa populistipuolueet nousivat suurvoittajiksi, mikä voi kiristää niiden EU-politiikkaan entisestään.

Vaalivuosi kääntyi geopoliittiseksi taisteluksi helmikuussa, kun Ukrainan EU-mieliset protestit päättyivät vallanvaihtoon.

Tilanne kärjistyi äärimmilleen maaliskuussa, kun Venäjä miehitti Krimin ja liitti sen kansainvälisen oikeuden vastaisesti itseensä.

EU lupasi tukea Ukrainalle ja asetti matkustusrajoituksia Krimin miehitykseen osallistuneille venäläispoliitikoille. Heinäkuussa tapahtunut malesialaisen matkustajakoneen alas ampuminen kiristi EU:n ja Venäjän välejä entisestään.

EU-maat hyväksyivät tiukemmat Venäjän vastaiset pakotteet, jotka iskivät venäläispankkien rahoitukseen ja öljynporausteknologiaan. Venäjä vastasi elokuun alussa kieltämällä elintarvikkeiden tuonnin EU-maista. Sianlihan osalta kielto tuli jo tammikuussa perusteena afrikkalainen sikarutto.

Syksyllä poliittista vääntöä käytiin Venäjä-pakotteiden korvaamisesta tuottajille. Komission pikaiset tukitoimet hedelmä- ja vihannessektorilla sekä maitotuotteiden varastoinnissa eivät suomalaisittain osuneet oikeisiin kohteisiin.

Pitkän väännön jälkeen maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) sai puristettua suomalaisille maidontuottajille runsaan 10 miljoonan euron korvaukset.

Kriisistä ja vaaleista huolimatta EU-koneisto puski uutta lainsäädäntöä. Sopu syntyi esimerkiksi pitkäaikaisesta geenimuunteluun liittyvästä kiistasta. Tulevaisuudessa jäsenmaat saavat halutessaan kieltää gm-kasvien viljelyn alueellaan.

Energia- ja ilmastopaketin yhteydessä EU-johtajat sitoutuivat 40 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä.

Vuoden viimeisenä työnään komissio päätti vetää tukun kiistanalaisia lakiehdotuksia pois. Roskakoppaan joutuivat muun muassa maatalouden kannalta hankala ilmanlaatupaketti sekä paljon kiistelyä herättänyt siemenlaki.

Luomu-uudistus sai puoli vuotta armonaikaa.

NIKLAS HOLMBERG

Avaa artikkelin PDF