Käräytyslomake sai kansan kantelemaan
Tammikuun lopussa lanseerattu lomake lähti liikkeelle harmaan talouden torjunnan ministerityöryhmän päätöksestä. Sen avulla kuka vain voi jättää nimettömän ilmiannon epäillystä verovilpistä.
Uusi kanava on ensikuukausinaan kaksin-, kolminkertaistanut ilmoitusten määrän. Koossa on jo tavallisen vuoden saldo 3 000–3 500 ilmoitusta.
Kaikki annetut vihjeet tutkitaan, mutta vain osa johtaa jatkotoimiin. Aiheettomien ilmiantojen osuus ei ole kasvanut, vaikka nimettömän lomakkeen voi olettaa madaltavan kynnystä.
"Suunnilleen puolet tapauksista johtaa jatkoselvittelyihin, ja varsinaisiin toimenpiteisiin päätyy 15–20 prosenttia", kertoo verohallinnon ylitarkastaja Seppo Tuomela.
Uusi lomake on osa Verohallinnon voimakasta panostusta sähköisiin palveluihin. Ilmoitusten määrä on kasvanut, mutta niiden käsittely on samalla helpottunut.
"Yksi tavoite on tehostaa toimintaa automaatiota lisäämällä. Lomakkeelta tiedot siirtyvät suoraan käsittelyjärjestelmäämme, ja siten käsittely on joutuisampaa."
Verotarkastaja ei tule koputtamaan ovelle pelkän ilmiannon perusteella. Jokainen tapaus tutkitaan, mutta päätös jatkokäsittelystä tehdään vertaamalla verottajan omia tietoja muihin tietolähteisiin.
"Suoraan näiden perusteella ei tehdä mitään toimenpiteitä, vaan tämä on pelkästään osoitus selvityksen aloittamiseksi", Tuomela muistuttaa.
Vielä tiukempi seula on edessä, ennen kuin ilmianto johtaa rikosasiaan. Aiheettomalla ilmiannolla on siis turha kuvitella tuottavansa kiusaa kiistakumppanille.
"Esitutkintatoimenpiteitä ei voi käynnistää, ellei ole syytä epäillä rikosta. Joka kerta, kun vinkki tulee, sitä katsellaan esitutkintaviranomaisen käytettävissä olevilla tiedoilla ja hankitaan mahdollisesti lisätietoja", kertoo sisäasiainministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen.
Tahallinen kiusanteko voi johtaa rikostutkintaan. Kohteeksi joutuu kuitenkin ilmiantaja itse, mikäli nimettömyyden suojaa kyetään raottamaan.
"Ilman muuta se on rikos, jos tahallisesti tekee aiheettoman ilmiannon. Niitä pystytään tutkimaan ja pyritään tutkimaan niin paljon, kuin lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia", Simanainen linjaa.
Verohallinto toivoo jatkossa ilmoituksia nimenomaan sähköisen lomakkeen kautta, vaikka vanhatkin kanavat, kirje, puhelin ja sähköposti, ovat yhä käytössä. Kriteerit ilmiannolle ovat selkeät.
"Tiedon täytyy liittyä verotukseen jollain tavalla, ja kohteen tulee olla tunnistettavissa. Tietoja verrataan meillä oleviin ilmoitustietoihin, ja jos niissä on huomattavaa ristiriitaa, se johtaa jatkoselvitykseen", Tuomela toteaa.
Tietokannoissa ilmenevien ristiriitojen ohella selvitetään muun muassa suuruusluokkaeroja. Jatkoselvitys seuraa esimerkiksi, jos työnantajan ilmoittamien palkansaajien määrä vaihtelee rekisteristä toiseen.
Olli Toivanen
Lomake on Verohallinnon sivuilla https://www.vero.fi/fi-FI/Palaute/Ilmoita_veronkierrosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
