Yle: Ukrainan sota muutti suomalaispolitiikkojen suhtautumisen venäläisten maakauppoihin
Viranomaiset tai poliitikot eivät vuosikausiin halunneet myöntää venäläisten strategisista kohteista tekemien maakauppojen turvallisuusvaikutuksia.
Hybridisodassa valmistelevilla toimilla on suuri merkitys. Niillä voidaan myös saavuttaa päämäärä ilman varsinaisia sotatoimia. Kuva: Kari SalonenYlen ajankohtais- ja featuretoimituksen esimies Jussi Eronen arvioi, että suomalaiset poliitikot ymmärsivät venäläisten tekemien maakauppojen merkityksen vasta Ukrainan sodan myötä.
"Myös venäläisten into ostaa maata varuskuntien, sotilaslentokenttien, asevarikkojen, tietoliikennemastojen, valtateiden ja vesiväylien varrelta oli virallisen Suomen mielestä pitkään sattuman sanelema juttu", Eronen kuvailee.
Hänen mukaansa maanoston rajoittaminen oli päättäjien enemmistölle kauhistus vielä vuodenvaihteessa 2013–2014. Turvallisuuskysymyksiä ei otettu huomioon vaan puhuttiin vain venäläisen keskiluokan kesämökeistä.
Nyt venäläisten maakaupat nähdään osana hybridisotaa. Turvallisuuskomitean mukaan myös pakolaisvirtojen ohjailu ja informaatiosota ovat hybridisodan muotoja.
Yle kertoo, että juuri valmistelevalla toiminnalla on tärkeä merkitys hybridisodassa. Painostuskeinoja ovat esimerkiksi kyberoperaatiot, huoltovarmuuden häiriöittäminen, vientiliikenteen hankaloittaminen, soluttautuminen, painostus ja rikollisuus.
Yle: Venäläisten maakauppoja hyssyteltiin pitkään
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
